Runkokatselmus

Eilen pidettiin raksalla runkokatselmus. Paikalla oli kunnan rakennustarkastaja, vastaava työnjohtaja, vastaava rakennesuunnittelija sekä allekirjoittanut. Ongelmia ei löytynyt, joten levytykset saavat nyt jatkua myös seinien toiselta puolen.

Sähkökeskuskin oli ilmaantunut teknisen tilan seinälle.

Läpivientien viimeistely jatkuu tällä viikolla. Myös lumiesteitä pitäisi alkaa hommailemaan. Taitaa riittää pienet pätkät noiden tötteröiden kohdalle (savupiippu puuttuu vielä). Tuolla seinustalla kun ei ole kulkua, niin lumiesteitä ei tarvinne laittaa koko lappeen matkalle.

Tänään on vuorossa valaisinvalintojen läpikäynti Terawatin kanssa. Osa valaisimista otettaneen heiltä, osa Salon valaisinliikkeestä (nettikaupassa hyvä valikoima ja edulliset hinnat) ja loput sieltä täältä…

Sähköä ja muurausta

Piti vielä puolikuntoisena vääntäytyä raksalle neuvonpitoon timpureiden ja sähkömiesten kanssa. Keittiön olohuoneen puoleisen seinän aukon yläreunan korkeutta pähkäiltiin. Sovittiin tehtäväksi se kalusteiden yläreunan korkeudelle. Sähkäreitä kiinnosti puolestaan lattialämmitystermostaattien ja parin valokatkaisijan paikat.

Napsin samalla vähän kuvia. Terawatin miehet ovat olleet ahkeria ja piuhaa vedetään kuulemma ehkä n. kaksi kilometriä yhteensä. Yhteistyö on sujunut edelleen mallikkaasti, joten sen puolesta voin kyllä suositella. Takaisin kuviin, tässä siis sähköjä puku- ja pesuhuoneiden katossa:

Timpuriporukka on myös ahkeroinut, niinkuin aina. Tässä pesuhuoneen muurauksia menossa. Kuva on pukuhuoneesta pesuhuoneeseen päin. Vasemmalle jää sauna. Tarkkasilmäisimmät ja -muistisimmat voivat huomata että kulkuaukko pukuhuoneesta pesuhuoneeseen on aavistuksen siirtynyt. Lähinnä siksi ettei saunan ovi aukea ko. kohtaan tielle. ”Tolppa”, johon suihkut kiinnitetään (kts. pohjakuva), muurataan alaosastaan seinään kiinni, jolloin sen päälle muodostuu hylly shampoopulloille.

Alla oikealla näkyy em. keittiön ja olohuoneen välinen aukko. Aukkoon tehdään siis vähän seinää yläosaan.  Tuohon missä paksun piuhanipun yläpuolella näkyy vähän IV-kanavaa.

Väliseinät alkavat muuten olla pystyssä ja levytettynä toiselta puolelta. Toinen puoli odottaa vielä sähkömiehiä. Ja vaneroidut kohdat kipsilevyä. Läpiviennit katolle ovat paikoillaan lukuunottamatta liesituuletinta ja savupiippua.

Maanantaina on runkokatselmus, mutta sen jälkeen on taas hetki rauhallisempaa timpureiden ollessa toisella työmaalla. Lumiesteet läpivientien kohdille pitäisi kyllä yrittää järjestää pikaisesti.

Murphyn laki

Edellisen kirjoituksen jälkeen loma oli lopussa, joten oli selvää että lähes kaikki muukin alkoi mennä pieleen. Ensin iski flunssa. Joka voi vieläkin paremmin kuin potilas. Ei sitten tarvinnut mennä raksalle siivoamaan. Sitten tuli suojasäät, jotka aiheuttivat motivaatiokämpän pihatien sulamisen ihan mahdottomaan kuntoon. Kun kaikki naapurit olivat vuoronperään käyneet jäämässä autoillaan pihalle jumiin, emme viitsineet edes yrittää (pihatie kulkee rivitaloyhtiön talojen välissä n. 100 metriä ja automme maavara on vähän matalampaa sorttia).

Ei hätää, ajattelimme. Kristiina on toistaiseksi selvinnyt ilman flunssaa ja raksa-automme Kusti on parkissa paremmassa paikassa ja kulkee muutenkin syvemmässäkin lumessa hyvin. Tuumasta toimeen, mutta ei kahta ilman kolmatta. Kaivettuaan Kustin lomien aikaisesta hangesta Kristiina totesi ettei uskollinen ratsumme herää henkiin. Akku oli kuollut. Ei siis vain tyhjä, vaan ihan kuollut. ”Kaputt”, sanoisi kyseisen Volkkarin koonnut turkkilainenkin.

Maanantaina esitimme puhelimitse vienon toiveen huoltoyhtiön suuntaan että tulisivat talvisodan hengessä aurallaan pelastamaan mottiin jääneet kansalaiset. Ja tulivathan he. Yhdeksän jälkeen illalla. No, taisi heillä olla pari muutakin pihaa aurattavana.

Tänään oli kuitenkin jo parempi päivä. Pihatie oli taas kulkukelpoinen ja Kustiinkin saatiin uusi akku. Raksallekin kuuluu hyvää. Sisäseinät ovat edistyneet hyvin. Puisista väliseinistä puuttuu enää muutama pieni ja muurauksetkin alkanevat kohta, sillä harkot ovat jo tulleet.

Vähän kuvasaldoa tähän väliin. Kipusin työhuoneeseen ensimmäisen kerran. Sieltä on tälläinen näkymä. Suoraan vastapäätä ylhäällä on ullakko. Sen alla on TV-huone ja vasemmalla eteinen. Loput on olohuonetta.

Työhuone itsessään oli isompi kuin kuvittelin. Oikealla näkyvän pikkuikkunan vasemmassa reunassa tulee suunnilleen olemaan vapaa korkeus 160 cm ja niille paikkeille hankitaan koko työhuoneen mittainen liukuovisto. Eli se loppu jää säilytystilaksi. Isommista ikkunoista oli muuten mukavat näkymät ympäristöön.

Keittiö nähtynä työhuoneen ovelta. Tuo seinän yläosa laskeutunee vielä hieman alemmas.

Huomenna viimeistellään läpiviennit katolle ja sähkömiehen pitäisi tulla myös huomenna tai sitten torstaina. Ja allekirjoittanut menee tohtorille hakemaan jotain troppia tähän räkätautiin. Muuta muistilistalla olevaa on mm. sisäovitoimituksen muutosten ilmoittaminen Jeld-Wenille, toimitusluettelossa kun oli pari virhettä.

Homma jatkuu

Joulut ja uudet vuodet on vietetty ja lomakin alkaa olla lopuillaan, joten raksalla työt jatkuvat ja blogikin alkaa taas päivittyä.

Lattioista on hiottu betoniliima pois ja sisäseinät ovat alkaneet rakentua. Alla olevassa kuvassa on olohuoneen päätyseinä, johon tulee portaat ylhäällä olevaan työhuoneeseen. Kuten kuvasta näkyy, osa poikittaisista väliseinistä tehdään vanerista. Samoin päätyseinät ovat vaneripintaisia. Tämä on tarpeen rakennuksen jäykistämiseksi. Talon poikittaissuunnassa kun ei ole muuta jäykistävää (esim. välipohjaa), joku rakennusinsinööri voi varmaan kertoa tarkemmin. Vanerin päälle tulee toki vielä kipsilevy, jotta lopullinen seinäpinta säästyy halkeamilta.

Myös keittiön seinät ovat jo melkein kokonaan paikallaan. Samoin työhuoneen lattia on jo pitkällä. Ensi viikoksi pitäisi saada sähkömies vetämään sähköjä väliseiniin. Ja LVI-miestä tarvitaan läpivientin tekoon.

Tämä näin paikaisesti tällä kertaa. Ja muuten, hyvää alkanutta vuotta kaikille! Tänä vuonnahan muutetaan uuteen kotiin, eikös vaan?