Saunan rakennus – listoja ja tuunausta

Saunaan tulevat vähätkin listat ovat nyt paikoillaan. Lähinnä niitä tuli koristekiveyksen ja puupaneelin saumaan, sekä oven ja lasiseinän pieleen. Sahasin listat samasta mustasta paneelista jota on seinissäkin. Sahauskohdat värjäsin mustalla saunasuojalla, joka hidasti hommaa. Ensin mittaat, sahaat, värjäät ja odotat kuivumista. Sitten laitat listan kiinni, jotta saat tarkan mitan seuraavasta listasta. Ja sama alusta.

Kiukaassa on erillinen ohjauskeskus pukuhuoneessa ja sitä varten saunaan tulee erillinen lämpötila-anturi. Siinä on tuollainen ruma ufon näköinen muovikupu.

Ensin ajattelin maalata senkin mustaksi, mutta sitten löysin IKI-Kiukaan sivuilta puisen suojakotelon. hinta oli huimat 9 €, joten pistin tilaten. Onhan toi nyt paljon hienompi. Täytyy vielä miettiä sointuisiko väri öljyttynä lauteisiin, vai värjätäänkö tuokin mustaksi.

Vanhan lämpömittarin vedin pariin kertaan mustalla saunasuojalla. Siitä ei tullut kovin nätti, mutta ehkä tuolla pärjää vähän aikaa.

Siivousvalon varjostimen tuunasin myös mustaksi. Musta saunasuoja tuntuu olevan lähes juoksevampaa kuin vesi, joten varjostimen sisäosat olisi pitänyt suojata ellei niitä olisi halunnut sotkea. Sen sijaan mustasin sisäpuolenkin ja liimasin päälle alumiiniteippiä. Ehkä se heijastaa vähän paremmin valoa uloskin.

Siivousvalo paikoillaan. Punaisten johtojen päässä on lauteiden kuituvalojen projektorit. Pieni projektori oikealla on kiuasvalo. Valkoiset mötikät on projektorien muuntajien suojakoteloita. Nuo jää lauteiden alle piiloon, mutta jos ne sieltä häiritsevästi pistää silmään, niin täytyy sitten rakentaa joku peitelista tms.

Kiuaskiviäkin käytiin hakemassa. IKI-Kiuas suosittelee kiuaskiveksi mm. oliviinidiabaasia läpimitaltaan alle 10 cm. Sellaisiahan löytyi Bauhausista. Kiukaaseemme pitäisi mennä 180 kiloa kiviä, mutta ostettiin nyt aluksi 160 kiloa. Haetaan lisää sitten jos loppuu.

Kukahan nuo pesisi? Laatikossa kyllä lukee että nuo on pestyjä, mutta kai ne kannattaa ainakin huuhdella vielä?

Kohti uutta vuotta

Edellisen kirjoituksen jälkeen ei paljon raksahommia ole ehditty tekemään. Viime päivinä lumitöitä on sitten saanut tehdä senkin edestä. Asfaltoinnin ja kiveyksen ansiosta se on kyllä ollut hieman helpompaa kuin aikasempina talvina.

Jotain raksalla kuitenkin on tapahtunut. SunSauna kävi ottamassa mittoja ja toimitti lasiseinän ja -oven, kuituvalot ja kiukaan. Laudetoimitus pitäisi tulla tänään. Vielä odotellaan tietoa koska sieltä joku ehtisi tulla asentamaan tuon lasiseinän ja -oven. Paneelit ja lauteet asennetaan itse.

Terawatt kävi myös. Asenneltiin vähän ulkovaloja, kytkettiin kiuas ja kuituvalot. Jotain muutakin piti tehdä, mutta tällä kertaa homma ei kyllä oikein toiminut. Osa sovituista hommista jäi tekemättä kokonaan ja osa tehtiin ihan väärin. Palataan tähän myöhemmin.

Alkuvuonna tiedossa on siis saunan rakentelua ja loppuja sähköhommia.

Vaikka jouluntoivotukset pääsivät tänä vuonna täältä blogista unohtumaan, on meillä kuitenkin joulua vietetty.

Joulumieltä nostatti erityisesti Maarakennus Elgin yllätyspaketti Jokipiin Pellavasta! Suuret kiitokset Terolle ja Harrille! Lahja oli hieno, mieluisa ja tarpeellinenkin kunhan tuo sauna saadaan valmiiksi!

Kiitos myös lukijoille ja muille yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta ja hyvää uutta vuotta kaikille!

Ensimmäisen vuoden sähkönkulutus

Reilu vuosi on nyt asuttu talossa ja lienee aika aloittaa sarja kirjoituksia myös asumiskokemuksista. Hyvä aloitus lienee tutkailla ensimmäisen vuoden sähkönkulutusta.

Uusia huonekaluja

Muutimme taloon touko – kesäkuun vaihtessa 2011. Elokuussa kilpailutimme sähkönmyyjät ja voittajaksi selviytyi Helen (Helsingin energia), jonka kanssa solmimme elokuun 17. päivä 2011 alkaen kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen kiinteällä hinnalla. Olemme aiemminkin olleet Helenin asiakkaita ja jo silloin koimme yhtiön palvelumotivaation ja -käytännöt hyviksi; ja tuo mielipide pitää edelleen. Tänään siis muistaessani kirjauduin Helenin online-palveluun katsastamaan yhteenvedon ensimmäisen sopimusvuoden sähkönkulutuksesta. Toki asia olisi selvinnyt jo aiemmin tutkailemalla Fortumin siirtolaskuja, mutta… enpä tutkaillut.

Onks tää sähkökaapeli?

Ja sitten niitä lukuja: Välillä 17.8.2011 – 16.8.2012 sähköä on kulunut yhteensä 14030 kWh. Talvikuukausina sähköä on kulunut reilusti yli tuhat kilovattituntia per kuukausi – huippu taisi olla helmikuussa – ja vähiten kulutusta on ollut tietysti kesäkuukausina. Tänä kesänä tosin heinäkuussa meni enemmän sähköä kuin kesäkuussa, mikä selittynee sillä, että maalasimme taloa ja käytössämme oli sähkötoiminen henkilönostin – lisäksi muutamana yönä ilmanvaihtokoneen kesäjäähdytys oli päällä koko yön. Vertailutietona mainittakoon, että viimeisenä asumisvuonna edellisessä talossamme (104 m2, kahdessa tasossa, sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka, rakennusvuosi 2004) kulutimme 19460 kWh, huolimatta tietoisesta yrityksestämme säästää sähköä. Koska tapamme käyttää sähköä tuskin on tässä välissä muuttunut kovin radikaalisti, ja huomioiden, että perheemme henkilömääräkin on kasvanut yhdellä, selitys nykyiselle alhaisemmalle sähkönkulutukselle ei löydy meistä sähkön käyttäjistä.

Makkarat paistuvat meheviksi induktio-liedellä.

Mikä on muuttunut? Talo on isompi (lämmitettävää alaa on nyt noin 150 m2) ja kyljessä vielä melkein 50 m2 autotalli-varasto. Lisäksi tosiaan väkimäärä ja sen seurauksena myös esim. pyykin määrä on kasvanut. Ensimmäisenä vuonna lämmityksen ja ilmanvaihdon säädötkin kuluttivat vähän ekstraa ennen kuin kaikki säädöt saatiin kohdilleen. Toisaalta, valaistuksessa on käytössä vähemmän halogeeneja ja olohuoneen isot ikkunat tuovat pimeämpinäkin vuodenaikoina sen verran valoa sisälle, että päivävalaistuksen tarve on vähentynyt merkittävästi. Kaikki kodinkoneet ovat uusia (pesutornia lukuun ottamatta) ja vähemmän kuluttavia, myös tv:t. Talossa on paksummat seinät, parempi eristys, se ei vedä eikä vuoda ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä (versus sähköpatterit seinillä). Lisäksi ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenotto, joka lämmittää tuloilmaa eli kaikenlainen vetoisuuden tunne on vähentynyt radikaalisti (vanhassa talossa korvausilma tuli suoraan ulkoa ikkunoiden päällä olevista venttiileistä, hyrrrr!) Ja, ja, ja… ai niin: meillä on maalämpö.

Tuolta se lämpö otetaan.

Toki sähköä voisi mennä vielä vähemmän, jos: Minä en kokisi alle 23 asteen sisälämpötilaa liian alhaiseksi (lapsuus tropiikissa jättää jälkensä). Polttaisimme takkaa talven aikana usemmin kuin 5 kertaa (se siitä tunnelmoinnista). Kuivaisin pyykkiä enemmän narulla kuin kuivurissa (minkäs teet kun yöllä huomaat, että seuraavaksi päiväksi ei ole enää puhdasta vaatetta lapsen päälle pantavaksi). Minä, mies ja lapsi emme kaikki nauttisi niin kovin pitkistä lämpimistä suihkuista (ks. alla, milloin saunamme valmistuu?). Emme heinäkuun aikana ”leikkisi” kolmea viikkoa sähkökäyttöisellä henkilönostimella (nosturin sähkönkulutus laski varmaan puoleen kun vihdoin tajusimme sammuttaa kojeen aina silloin kun ei ollut tarvetta liikuttaa sitä). Autotallissa ei olisi sähkölämmitystä (mitä siellä ei viime talvena edes ollut asennettuna, mutta irtopatterimme olivatkin sitten aika tehokkaita). Koko ajan ei olisi tietsikka (tai pari) päällä sekä televisio yksikseen huhuilemassa tv-huoneessa (”joku” on muuten siitä rasittava tyyppi, että jättää aina tv:n päälle kun poistuu sen äärestä).

Ilmojen halki käy…

Toisaalta sähköä voisi mennä enemmänkin, jos: Seuraava talvi olisikin erityisen poikkeuksellisen kylmä ja pitkä. Saisimme vihdoin saunan valmiiksi ja saunomiskuntoon ja olisimmekin poikkeuksellisen innokkaita saunojia. Saisimme ulkovalot paikoilleen ja haluaisimme pitää niitä usein päällä. Muutenkin viihtyisimme enemmän valossa ja valaistuksessa. Ja sähkösaha tai -sirkkeli laulaisi taas useammin.

Kun tästä aukosta kurkistaa niin joskus tulevaisuudessa näkyy myös sauna!

Olen tyytyväinen sähkönkulutuslukemaan, joka on pienempi kuin rakennusprojektimme alkuaikoina uskalsin edes toivoa, vaikka suunnitteluvaiheen viitteellinen energiatodistus lupailikin hyvää. Tältä osin projektimme on siis varsin onnistunut. Toki on varmasti pilvin pimein talonsa samaan aikaan rakentaneita, joilla on vielä tiiviimpi talo, paksummat seinät, enemmän eristettä…. ja pienempi sähkönkulutus. Kivat teille!

EDIT 29.10.2012 / Harri

Anonyymi kyseli tuolla kommenteissa maalämpöpumpun käyttötunteja vuodessa. Eipä ole tullut pidettyä kirjaa, mutta lämmöt on laitettu päälle maaliskuun lopussa viime vuonna ja eilen pumpun loki näytti tältä:

Eli vuosi ja seitsemän kuukautta pumppu on nyt pyörinyt. Pari ensimmäistä kuukautta lämmöt oli vähän pienemmällä, eikä lämmintä vettä käytetty kun muutettiin vasta kesäkuun alussa.

Karkeasti laskien tuosta tullee suunnilleen sama 2000 tuntia / vuosi kuin Anonyymilläkin. Mainittakoon vielä että takkaa ei juurikaan ole tuona aikana käytetty.

Talli käyttökunnossa

Maalaus saatiin valmiiksi ja Terawattin sähkärit kävivät keskiviikkona asentamassa patterit, valaisimet ja muut sähkökalusteet, joten vihdoin talli on käyttökunnossa. Valaisimista tosin puuttuvat vielä loisteputket, mutta pojat lupasivat tuoda ne myöhemmin.

Puutelistalla on nosto-oven saattaminen toimintakuntoon, kaakelointi tuon taustalla näkyvän vanerilevyn päälle, pesualtaan ja hanan asennus, mahdollisesti allaskaappi, vedenlämmitin, IV-venttiilit, kynnyspelti nosto-ovelle sekä listat.

Käyttökunnossa ei siis tosiaankaan tarkoita valmista, mutta nyt tuonne voi taas viedä tavaraa ja käyttää työtilana.

P.S. Tuonne aikaisemman kirjoituksen kommentteihin tuli tietoa toisenlaisestakin lattiapinnoitteesta, Käy tutustumassa jos kiinnostaa.

Lämmityksen säätöä

Maalämpöpumppua on säädelty ja edistystä on tapahtunut. Aiemminhan kerroin että meillä on ollut koko ajan vähän turhankin kuuma. Syynä lähinnä se, että säädimme lämpöä sen mukaan että pesutiloissa olisi mukavan lämmin. Sama lämpötila muissa tiloissa on kuitenkin liikaa.

Ensimmäinen säätöyritys oli oikean suuntainen, mutta riittämätön. Tapz antoi tuolla kommenteissa hyviä vinkkejä, minkä lisäksi laitoin Tom Allenille sähköpostia ja sieltä kaveri soittikin asialllisten neuvojen kera.

Ensin pari yleistä juttua: Kyseessähän on Danfoss DHP-H8 pumppu, joka on käytännössä sama laite kuin Thermia Diplomat. Lattialämmityksen jakotukin päällä on huonetermostaattien ohjaamat toimilaitteet. Eli kun huoneen termostaattia kääntää, tämä toimilaite kuristaa tai avaa virtausta ko. huoneen lattialämmityspiiriin. Nämä toimilaitteet ja termostaatit kuuluivat maalämpö- ja lattialämmitysurakkaan, mutta niiden asennus ei. Siitä vastasi sähköurakoitsija. Niinpä kukaan ei huomannut tarkistaa onko toimilaitteiden lukitussokat poistettu. Kuten Tom Allenin mies epäili, sokat olivat tietysti paikoillaan eli käytännössä kaikki piirit olivat täysin auki, eikä huonetermostaattien säätämisellä ollut mitään vaikutusta.

Kuvassa Danfoss-toimilaitteita. Punaiset U-malliset sokat olivat noiden päällä pitäen tuon mustan keskustan ylhäällä ja siis venttiilin auki. Olisihan tuo pitänyt itsekin tajuta tarkistaa, mutta mistä näitä tietää… Liian monta kokkia taas ja rakennuttaja joka varmaan missasi jonkun ohjeen aiheesta.

Kokeiltiin kerran niin että Kristiina väänteli termostaatteja ja itse katselin toimilaitteita, mutta en nähnyt, kuullut enkä tuntenut mitään. Niinpä kysyin Tom Allenilta mistä tietää että termostaatit / toimilaitteet toimivat. Selvisi että nuo ovat vahatoimisia ja liikkuvat siis hitaahkosti. Kävin nyt huoneet yksitellen läpi, käänsin termostaatin täysille ja muutaman minuutin kuluttua kävin katsomassa toimilaitetta. Tuo musta osa toimilaitteen päällä nousee puolisen senttiä ylöspäin, kun termostaatti on täysillä. Kaikki toimivat ja olivat jopa yhdistettyinä oikeisiin piireihin. Joka paikassa ei kuulemma aina niin ole ollut.

Entäpä sitten ne varsinaiset säätöohjeet? Suositus oli että Huone-arvo jätetään 20 asteeseen. Käyrä 30 asteen tietämissä ja sitä säätämällä haetaan oikea lämpötila. MIN-arvolla 24-30 astetta riippuen talosta kuulemma yleensä saadaan pesutilat lämpimämmiksi. MAKS-arvo 45 astetta. Käyrä +5° C, Käyrä 0° C ja Käyrä -5° C annetaan olla nollassa, uusissa rakennuksissa ei kuulemma useinkaan tarvitse näihin koskea. Lämmitys pois -arvo oman maun mukaan, riippuen siitä missä (ulkoilman) lämpötilassa haluaa että ei enää lämmitetä (käytännössä tämä koskenee eniten pesutiloja, koska muita tiloja rajoitetaan termostaatilla).

Nyt vermeitä on säädetty seuraavasti: ensin nostin MIN-arvon 26:een, mutta se ei ihan riittänyt joten pistin sen vielä paremmaksi 28 asteeseen. Nyt pesutilojen lattia tuntuu selkeästi lämpöiseltä. Suihkua lopetellessa märkänä on vielä vähän vilu joten mietin tätä vielä.  Huonetermostaatit säädin tasan puoleen väliin, ajatuksena se että siinä olisi sitten varaa säätää kumpaankin suuntaan. Puolen välin kohdalla termostaatissa on asteluku 20, joten vähän viileäksihän se veti. Sitten vasta tajusin että jos termostaatti rajoittaa lämmön tuohon, niin pumpun säätäminen tämän osalta on turhaa. Käyttöohjeesta oikea säätötapa selviää:

  1. Valitse sisälämpötilan vertailuhuoneeksi se huone, jonka lämpötila halutaan korkeimmaksi, 20-21°C.
  2. Sijoita huoneeseen lämpömittari.
  3. Avaa kaikkien pattereiden termostaattiventtiilit.
  4. Jätä HUONE-arvo 20 asteeseen
  5. Lue vertailuhuoneen lämpötila eri vuorokaudenaikoihin.
  6. Säädä HUONE-arvo niin, että vertailuhuoneen lämpötilaksi tulee haluttu 20-21 °C. Muista että muiden huoneiden lämpötilat poikkeavat tästä hienosäädön aikana, mutta ne säädetään myöhemmin.
  7. Jos HUONE-arvoa pitää säätää yli 3°C ylös— tai alaspäin, KÄYRÄ-arvoa pitää säätää.
  8. Jos sisälämpötila vaihtelee useita asteita hienosäädöstä huolimatta, tiettyä osaa lämpökäyrästä pitää säätää. Seuraa millä ulkolämpötilassa vaihtelu on suurin ja säädä käyrää vastaavan arvon kohdalla (KÄYRÄ 5, KÄYRÄ 0, KÄYRÄ ‑5).
  9. Kun vertailuhuoneen lämpötila on tasainen 20-21 °C vuorokauden ympäri, voit säätää muiden huoneiden patteriventtiilit niin, että niiden sisälämpötila on sama tai alhaisempi kuin vertailuhuoneen.

Näinhän alunperin yritinkin tehdä, mutta paikoilleen unohtuneet toimilaitteiden sokat estivät tuon viimeisen kohdan toteutumisen ja talosta tuli liian kuuma. Seuraavaksi siis palataan lähtöruutuun ja aloitetaan säätäminen alusta. Tuleepa tämä homma tutuksi.