Saunan rakennus alkaa – panelointi

Saunan rakennus on vihdoin alkanut. Tai onhan perusasioita tietty tehty jo matkan varrella. Ulkoseinien eristeet tulivat jo talopaketin seinäelementtien mukana (oikeaoppisesti ilman höyrynsulkua saunan kohdalla) ja timpurit ym. ovat tehneet aikanaan hommansa. Esim. laattamies laatoitti lattian ja asensi alla näkyvät koristekivet kiuasnurkkaan huhti-toukokuussa 2011.

Viime aikoina asiaa on edistetty mm. sähkömiesten toimesta kytkemällä kiuas, sen lämpötila-anturi ja ohjauskeskus sekä kuituvalot. Joka tapauksessa tästä lähdetään nyt liikkeelle:

Valmistelevina toimina paikkailin alumiiniteipillä alumiinipaperiin tulleet reiät. Sitä on hyvä pitää saatavilla koko paneloinnin ajan, sillä paneelinpätkillä yms. on erittäin helppoa tökkiä uusia reikiä.

Ajatuksena on tehdä panelointi pääasiassa ilman listoja. Nurkkiin pitää kuitenkin jättää elämis- ja ilmankiertovaraa. Usein näistä raoista paistaa silmään tuo kiiltävä alumiinipaperi, joten maalasin kaikki nurkat mustiksi. Käytin varmuuden vuoksi kuumankestävää spray-maalia.

Tässä vaiheessa piti myös muistaa vetää kiuasvalon kuitu paikoilleen kattoon. Se on tuo ohut musta karva kuvan oikeassa yläkulmassa. Valkoisessa suojaputkessa kulkee lämpötila-anturin johto.

Sitten vaan paneelia paikoilleen. Panelointi aloitettiin katosta. Siten paneelien sahatut päät jäävät piiloon seinäpaneelien alle. Sahasin ensimmäisestä laudasta urospontin pois ja käytin siitä katkomiani tikkuja ”rakotulkkina”.

Tässä ensimmäinen lauta paikoillaan. Ja kyllä, meidän saunaan tulee musta katto ja seinät. Valmiiksi mustaksi saunasuojattu paneeli on ostettu aikanaan Bauhausin tarjouksesta. Siitä on sen verran kauan aikaa, etten edes muista hintaa.

 

Paneloinnissa käytin Sencon viimeistelynaulainta. Kätevä peli. Muistelin joskus nähneeni rautakaupassa nauloja joissa oli mustaksi värjätty pää, mutta myyjä väitti ettei sellaisia ole ikinä ollut saatavilla. Niinpä edettiin kiiltävillä nauloilla.

Tässä muutama lauta lisää. Nuo kaikenlaiset läpiviennit yms. hidastavat hommaa merkittävästi aina kohdalle sattuessaan.

Katto valmis. Kiuasvalon kuidun linssikin on paikoillaan.

Seuraavaksi jatkettiin takaseinältä. Näin sahatut paneelien päät jäävät taas piiloon sivuseinien paneelien alle. Ylimmästä laudasta taas urospontti pois ja sopiva rako kattoon nähden.

Seuraavaksi sivuseinä. Laudan sahaamaton pää tuli peräseinää vasten, joten se on mahdollisimman siisti. Paneelin ja koristekiven saumaan tulee sitten yksi harvoista listoista, joten se peittää sahatun pään. Näkyviin jäävät paneelien päät käsittelin mustalla saunasuojalla, samoin kuin kaikki naulojen paikat. Saunasuoja ei oikein hyvin tartu naulan päähän, mutta peittää naulauksen rikkoman mustauksen mainiosti.

Toinen sivuseinä on vielä hiukan kesken, mutta sen jälkeen jatketaan ikkunoiden smyygeillä ja listoituksella. Stay tuned!

Kuva-arvoitus

Eilen tuli taas mieleen että kaikkea sitä näissä raksahommissa joutuukin tekemään. Eli mikähän tässä kuvassa oikein on menossa?

No, eilen oli sadepäivä…

 …joten maalausta ei oikein voinut jatkaa. Autotalliin on tulossa tukevat metallihyllyt ja ennen kuin ne laitetaan paikoilleen ja lastataan täyteen tavaraa, kannattaa asentaa hyllyjen taakse jääviin ikkunoihin listat.

Seinien tasoituksen yhteydessä ikkunoiden karmeihin oli sotkeutunut tasoitetta ja Kristiina vinkkasi että sen voisi putsata vedellä ja hammasharjalla. Vaikka tuntui (ja varmaan näyttikin) hieman koomiselta hinkata autotallin seinää hammasharjalla, niin se kuitenkin toimi. Tasoitesotkut lähtivät tosi helposti pois.

Näinä uusavuttomien aikoina täytyy vielä mainita että tämän jälkeen hammasharjaa ei kannata enää käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Erinomaisen hyvää Juhannusta teille kaikille!

Sekalaisia hommia

Smyygejä ja muuta laitettiin viime viikolla vielä lisää. Nyt sisäänkäynti alkaa näyttää paremmalta. Kynnyspellitkin on paikoillaan.

Autotalliinkin tuli tuollainen somistesoiro. Nimaco laittoi myös pitkille sivuille räystään alle puuttuvat laudat. Jos he saavat puuttuvat tippalistat, niin tulevat tällä viikolla asentamaa loputkin somistevaneri.

Lahelanpellolla on sen verran tuulista että välillä ulko-ovet tahtoo karata käsistä, eikä ovia ole voinut jättää yhtään auki ettei tuuli paiskaa niitä sijoiltaan. Niinpä ruuvattiin pääoveen ja KHH:n oveen tuollaiset hidastimet. Aika käteviä. Täytyy hakea vielä pari lisää teknisen tilan ja varaston ovia varten.

IV-koneen ohjeessa sanotaan että pussisuodattimet pitää vaihtaa 6 kk välein. Muutosta (ja IV-koneen käynnistämisestä) ei ihan vielä ole puolta vuotta, mutta suodattimien vaihto on ollut mielessä kun rakennusaikaista pölyä ja roskaa ajattelin siellä kuitenkin olevan. Pandionin suodattimia ei löytynyt K-Raudasta eikä Bauhausista, mutta Enerventillä onkin maino nettikauppa. Siellä sai tehtyä suodattimista kestotilauksen ja nyt saamme uudet suodattimet automaattisesti puolen vuoden välein. Ei tuota muistaisi kuitenkaan itse. Vaihto olikin enemmän kuin ajankohtainen; suodattimet oli aika karmean näköisiä. Olisi varmaan pitänyt vaihtaa ne jo aiemmin.

IV-koneesta puheenollen, nimimerkki Pingviini pohti edellisen tekstin kommenteissa IV-koneen säätöä ja esitti mielenkiintoisia huomioita ja kysymyksiä. Käykääpä lukaisemassa ja kertomassa oma näkemyksenne.

IV-koneen säätöä

Maalämpöpumpun säädön yhteydessä heräsi kysymys myös siitä mikä olisi viisainta ilmanvaihdon tuloilman lämpötilan suhteen? Meillähän on lämmöntalteenotolla varustettu Enervent Pandion IV-kone. Sillä ei varsinaisesti kannattane lämmittää kun maalämpökin on, mutta ei varmaan viilentääkään. Toisaalta tuo pyörii kuitenkin koko ajan, joten miksei sieltä ottaisi ”ilmaista” lämpöäkin? Ei kuitenkaan huvittaisi tuloilman jälkilämmityspatterinkaan antaa turhaan mennä päälle.

Tuloilman lämpötila on nyt säädetty 18 asteeseen, mutta tässä on jo useampaan kertaan nähty että aina ei kannata luottaa omaan maalaisjärkeen, joten kyselin asiaa yhteistyökumppaneilta.

Tom Allen suosittteli säätämään tuloilman 16 asteeseen, jolloin ainakin lämmitys tapahtuisi maalämmöllä.

Enerventiltä sain seuraavan vastauksen: ”…tuloilman lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena kuin mahdollista, kärsimättä kuitenkaan vedontunteesta. Tällöin jälkilämmittimen sähkönkulutus on pienin mahdollinen.”

LVI-urakoitsija puoleltaan arveli että: ”…arvaus näin kansakoulupohjalta on max 17 astetta, sen jälkeen rupeaa näkymään sähkölaskussa.”

LVI-suunnittelija antoi tyhjentävimmän vastauksen:

Lähtökohtaisesti ilmanvaihdon lämmittäminen on se joka maksaa.

  • Perusperiaate on se, että tuloilmaa lämmitetään vain sen verran, että tuloilman lämpötila saadaan halutulle tasolle. Tuloilmalla ei ole tarkoitus lämmittää tiloja.
  • Tietysti LTO:sta kannattaa ottaa kaikki ”ilmaislämpö” talteen niin pitkälle kuin mahdollista, tämähän onnistuu kun lattialämmitystä ei laita liian aikaisin päälle (toisin sanoen vähän venyttää lämmityskauden aloitusta).
  • Itse asettaisin tuloilman lämmityksen 18-19 asteeseen, jolloin ilma on vähän huoneilmaa kylmempää ja laskeutuu viileämpänä oleskelyvyöhykkeelle.
  • Jos tuloilma on liian lämmintä, se jää katon rajaan.
  • Tuntuu ehkä hiukan liian viileältä tuo 16 astetta, se saattaa tuntua jo vedontunteena venttiilin läheisyydessä.
  • Varsinainen säästö tapahtuu sitten LTO-kojeen käyttöaikoja säätämällä, kun ei olla kotona LTO pidetään 1. nopeudella. Vastaavasti kun ollaan kotona nopeutta on vähän lisää. Eli säädetään ilmanvaihtoa todellisen tarpeen mukaan.
  • Nuo ilmamäärät ovat aina enemmän tai vähemmän ”tieteellisiä” arvoja. Todellisimman tiedon tarvittavasta IV-koneen nopeudesta saisi kun tutkisi ilman todellista vaihtotarvetta omassa kiinteistössä. Tätähän voi tarkkailla tutkimalla ilman hiilidioksidipitoisuutta CO2, normaalin ulkoilman pitoisuus on n. 400 ppm. Kun pysytään 1000 ppm:n alapuolella kaikki on OK. Nykyisin löytynee kohtuuhintaisia mittareitakin ko. käyttöön.

Vastauksista voi vetää sen johtopäätöksen että tuloilma kannattaa tosiaan pitää 20 asteen alapuolella. Vetoa emme kuitenkaan halua, joten tulolman lämpötilan säätö jätetään toistaiseksi tuohon 18 asteeseen ja tarkkaillaan jälkilämmityspatterin käyttäytymistä.

IV-kone on nyt tätä mieltä:

Tein lisäksi viikkoajastuksen, jossa arkipäivisin kone käy töihin lähdön jälkeen normaalisti jonkin aikaa että pesutilat varmasti kuivuu, menee sitten Poissa-tilaan ja alkaa käymään taas normaalisti vähän ennen töistä tuloa:

Miten teillä lukijoilla on tulolman lämpötila säädetty?

P.S. Lue myös kiinnostava keskustelu aiheesta kommenteissa tuossa alempana.
P.P.S Kts. myös tuoreempi kirjoitus IV-koneesta.

Lämmityksen säätöä

Maalämpöpumppua on säädelty ja edistystä on tapahtunut. Aiemminhan kerroin että meillä on ollut koko ajan vähän turhankin kuuma. Syynä lähinnä se, että säädimme lämpöä sen mukaan että pesutiloissa olisi mukavan lämmin. Sama lämpötila muissa tiloissa on kuitenkin liikaa.

Ensimmäinen säätöyritys oli oikean suuntainen, mutta riittämätön. Tapz antoi tuolla kommenteissa hyviä vinkkejä, minkä lisäksi laitoin Tom Allenille sähköpostia ja sieltä kaveri soittikin asialllisten neuvojen kera.

Ensin pari yleistä juttua: Kyseessähän on Danfoss DHP-H8 pumppu, joka on käytännössä sama laite kuin Thermia Diplomat. Lattialämmityksen jakotukin päällä on huonetermostaattien ohjaamat toimilaitteet. Eli kun huoneen termostaattia kääntää, tämä toimilaite kuristaa tai avaa virtausta ko. huoneen lattialämmityspiiriin. Nämä toimilaitteet ja termostaatit kuuluivat maalämpö- ja lattialämmitysurakkaan, mutta niiden asennus ei. Siitä vastasi sähköurakoitsija. Niinpä kukaan ei huomannut tarkistaa onko toimilaitteiden lukitussokat poistettu. Kuten Tom Allenin mies epäili, sokat olivat tietysti paikoillaan eli käytännössä kaikki piirit olivat täysin auki, eikä huonetermostaattien säätämisellä ollut mitään vaikutusta.

Kuvassa Danfoss-toimilaitteita. Punaiset U-malliset sokat olivat noiden päällä pitäen tuon mustan keskustan ylhäällä ja siis venttiilin auki. Olisihan tuo pitänyt itsekin tajuta tarkistaa, mutta mistä näitä tietää… Liian monta kokkia taas ja rakennuttaja joka varmaan missasi jonkun ohjeen aiheesta.

Kokeiltiin kerran niin että Kristiina väänteli termostaatteja ja itse katselin toimilaitteita, mutta en nähnyt, kuullut enkä tuntenut mitään. Niinpä kysyin Tom Allenilta mistä tietää että termostaatit / toimilaitteet toimivat. Selvisi että nuo ovat vahatoimisia ja liikkuvat siis hitaahkosti. Kävin nyt huoneet yksitellen läpi, käänsin termostaatin täysille ja muutaman minuutin kuluttua kävin katsomassa toimilaitetta. Tuo musta osa toimilaitteen päällä nousee puolisen senttiä ylöspäin, kun termostaatti on täysillä. Kaikki toimivat ja olivat jopa yhdistettyinä oikeisiin piireihin. Joka paikassa ei kuulemma aina niin ole ollut.

Entäpä sitten ne varsinaiset säätöohjeet? Suositus oli että Huone-arvo jätetään 20 asteeseen. Käyrä 30 asteen tietämissä ja sitä säätämällä haetaan oikea lämpötila. MIN-arvolla 24-30 astetta riippuen talosta kuulemma yleensä saadaan pesutilat lämpimämmiksi. MAKS-arvo 45 astetta. Käyrä +5° C, Käyrä 0° C ja Käyrä -5° C annetaan olla nollassa, uusissa rakennuksissa ei kuulemma useinkaan tarvitse näihin koskea. Lämmitys pois -arvo oman maun mukaan, riippuen siitä missä (ulkoilman) lämpötilassa haluaa että ei enää lämmitetä (käytännössä tämä koskenee eniten pesutiloja, koska muita tiloja rajoitetaan termostaatilla).

Nyt vermeitä on säädetty seuraavasti: ensin nostin MIN-arvon 26:een, mutta se ei ihan riittänyt joten pistin sen vielä paremmaksi 28 asteeseen. Nyt pesutilojen lattia tuntuu selkeästi lämpöiseltä. Suihkua lopetellessa märkänä on vielä vähän vilu joten mietin tätä vielä.  Huonetermostaatit säädin tasan puoleen väliin, ajatuksena se että siinä olisi sitten varaa säätää kumpaankin suuntaan. Puolen välin kohdalla termostaatissa on asteluku 20, joten vähän viileäksihän se veti. Sitten vasta tajusin että jos termostaatti rajoittaa lämmön tuohon, niin pumpun säätäminen tämän osalta on turhaa. Käyttöohjeesta oikea säätötapa selviää:

  1. Valitse sisälämpötilan vertailuhuoneeksi se huone, jonka lämpötila halutaan korkeimmaksi, 20-21°C.
  2. Sijoita huoneeseen lämpömittari.
  3. Avaa kaikkien pattereiden termostaattiventtiilit.
  4. Jätä HUONE-arvo 20 asteeseen
  5. Lue vertailuhuoneen lämpötila eri vuorokaudenaikoihin.
  6. Säädä HUONE-arvo niin, että vertailuhuoneen lämpötilaksi tulee haluttu 20-21 °C. Muista että muiden huoneiden lämpötilat poikkeavat tästä hienosäädön aikana, mutta ne säädetään myöhemmin.
  7. Jos HUONE-arvoa pitää säätää yli 3°C ylös— tai alaspäin, KÄYRÄ-arvoa pitää säätää.
  8. Jos sisälämpötila vaihtelee useita asteita hienosäädöstä huolimatta, tiettyä osaa lämpökäyrästä pitää säätää. Seuraa millä ulkolämpötilassa vaihtelu on suurin ja säädä käyrää vastaavan arvon kohdalla (KÄYRÄ 5, KÄYRÄ 0, KÄYRÄ ‑5).
  9. Kun vertailuhuoneen lämpötila on tasainen 20-21 °C vuorokauden ympäri, voit säätää muiden huoneiden patteriventtiilit niin, että niiden sisälämpötila on sama tai alhaisempi kuin vertailuhuoneen.

Näinhän alunperin yritinkin tehdä, mutta paikoilleen unohtuneet toimilaitteiden sokat estivät tuon viimeisen kohdan toteutumisen ja talosta tuli liian kuuma. Seuraavaksi siis palataan lähtöruutuun ja aloitetaan säätäminen alusta. Tuleepa tämä homma tutuksi.