Ihan pihalla, osa 3 – kasvivalintoja

Pihan rakentamisen myötä tuli ajankohtaiseksi hankkia myös kasveja. Villa Blue -blogin rohkaisemana suuntasimme ensimmäiseksi Lohjalle katsastamaan Taimiteutarin valikoiman. Matka oli menestys – mukaan lähti perävaunullinen taimia, kohtuulliseen hintaan. Tämä tapahtui siis elokuussa ennen varsinaista syysistutussesonkia ja alennusmyyntejä.

Syreeni ”Andenken an Ludwig Späth”

Taimiteutarin jälkeen kävimme tyhjentämässä Tammiston Plantagenin timanttituijista. Hyödynsimme tarjouksen 4 kpl 100 € ja mukaan lähti 24 kpl noin 140 – 160 cm korkeita taimia. Pakkaa täydentämään teimme vielä hankintamatkan Pirilän Kukkataloon Tuusulassa ja mukaan lähti – jälleen mukava tarjouserä – matalampia timanttituijia, kolme marjakuusta sekä vuorimäntyjä.

Pensassembra

Kaikkiaan kasveja on tähän mennessä hankittu noin 1500 €:n arvosta, mikä on tietysti vasta alkusoittoa. Ensi keväänä panostamme sitten itäisen raja-alueen istutuksiin sekä perennoihin. Nyt on kuitenkin suurimmat puut hankittu ja rakennustarkastajakin lienee tyytyväinen kun lopputarkastusvaiheessa (sitten joskus) pihaltamme pitäisi löytyä riittävä määrä vähintään 150 cm korkeita puita.

Alla vielä listaus kasvihankinnoista tähän mennessä.

Palsamipihta

Pohjoiselle piha-alueelle on istutettu: palsamipihta (Abies balsamae), kaksi pensassembraa (Pinus pumila ”Glauca”) sekä kaksi metsämäntyä (Pinus sylvestris)

Koristeomenapuu ”Royalty” (takana näkyy ”Musta Rudolf”)

Itäiselle piha-alueelle on istutettu neljä koristeomenapuuta (lajikkeet Malus ”Musta Rudolf” ja Malus ”Royalty”), kolme talviomenapuuta (Malus domestica ”Konsta”), kaksi luumupuuta (Prunus domestica ”Opal” ja Prunus domestica ”Koetarhan väskynä”), rungollinen syyshortensia (Hydrangea paniculata ”Phantom”) sekä kolme jalosyreenia (Syringa ”Andenken an Ludwig Späth”).

Marjakuusi

Eteläiselle pihalle (rajan tuntumaan) on istutettu 24 isompaa ja 12 pienempää timanttituijaa (Thuja occidentalis ”Smaragd”) sekä kolme marjakuusta (Taxus media ”Green Mountain”)

Makedonianmänty

Läntiselle pihalle on istutettu neljä makedonianmäntyä (Pinus peuce) ja istuttamista odottavat edelleen 20 vuorimäntyä (Pinus mugo ”Mughus”), jotka tullaan sijoittamaan naapurin rajalle pengerrykseen sekä – jos ylimääräisiä jää – pohjoiselle pihalle sinne tänne metsämäntyjen ja pensassembrojen lomaan.

Vuorimännyt – vielä istuttamatta

Istutuksia ja kiveystä

Istutukset ovat edenneet. Kävelytiehen rajoittuva tontin eteläraja on pientä viimeistelyä vaille valmis. Siihen tuli kahteen riviin (kartio-?) tuijia. Plantagenista löytyi tarjouksesta noita isompia (140-160 cm), jotka ovat ulompana. Sisemmäksi laitettiin vähän pienempiä. Kristiina kertonee näistä vielä lisää.

Kiveyksen teko on myös aloitettu. Alunperinhän se piti teettää, mutta lompakko oli eri mieltä. Lisäksi ajattelin Jeremy Clarksonin sanoin: ”How hard can it be?”

Eihän se lopulta kovin vaikeaa ole, mutta aika raskasta ja hidasta. Ohjeita löytyi Citykivi.fi:stä ja Pihakivi.com:sta ja niiden avulla lähdettiin liikkeelle. Ensin pitäisi pohja tasoittaa ja täryttää. Tässä kohtaa oikaistiin hieman; pohjat on tasoitettu ja tärytetty aikanaan jo kahteenkin kertaan ja lisäksi maa on painunut pari talvea, joten tein vain pientä hienosäätöä tasoituksen kanssa.

Kiveys ei ulotu ihan talon sokkeliin asti, vaan päättyy tulevan terassin alle. Niinpä kiveyksen teko aloitettiin tallin sokkelin vierestä, se kun on ainoa kiinteä linja kiveyksen reunalla. Sokkelin viereen asetin pari senttiä paksun riman ja sopivan matkan päähän toisen. Sitten lapioin asennushiekkaa rimojen väliin ja tasoitin hiekan vetämällä laudan pätkää rimoja vasten tukien. Seuraavaksi otin sokkelin vieressä olleen riman pois ja täytin ja tasoitin raon asennushiekalla. Tässä muutama ensimmäinen kivi paikoillaan:

Kumivasara ei ole sitä varten että kivet hakattaisiin voimalla hiekkaan, sillä vain napautetaan kevyesti kivet toisiaan vasten. Kivien joka sivulla on pienet kohoumat jolloin saumarako muodostuu automaattisesti.

Ensimmäisten kolmen rivin jälkeen valmistin tuollaisen ”tasauslaudan”, ts. sahasin laudan päähän pykälän, joka on hieman matalampi kuin kiven korkeus (tämä huomioi asennushiekan painumisvaran). Tasauslaudalla hiekan tasoitus onnistuu niin että laudan toinen pää tukeutuu maassa olevaan rimaan ja toinen pää valmiin kiveyksen päälle. Kuvassa tasauslauta ja seuraavat rivit asentumassa

Ohjeissa sanotaan että seuraavia kiviä asennetaan aina valmiin kiveyksen päältä, mutta minusta helpompaa oli tasoittaa hiekkaa kolmea riviä varten ja asentaa kivet tasoitetun hiekan vierestä. Se ei tietty onnistu, jos asennushiekkaa levitetään isommalle alalle kerrallaan, mutta nyt niin ei kuitenkaan voinut tehdä jatkuvan sateen uhkan vuoksi. Sateen vuoksi kivetty mutta saumaamaton alue peitettiin pressuilla, ettei valuva vesi syö asennushiekkaa kivien alta.

Asfalttia vasten tulevan kiveyksen reunan tuin maakostealla betonilla, jotta kivet pysyvät paikoillaan asfaltin asennukseen asti. Kuvassa myös lankku, joka asetettiin asfaltin toista reunaa varten. Siihen tulee myös vähän kiveystä, mutta tällä aikataululla sitä ei päästy vielä tekemään.

Kiveysten muiden reunojen tukemiseen kokeiltiin tälläistä Bauhausista löytynyttä Valley View:n tuotetta:

Asennus oli helppoa, mutta en kyllä ole ihan vakuuttunut tuon pitävyydestä. Taidan laittaa reunoihin vielä lisätueksi ”makkaran” maakostealla betonilla.

Reunojen tukemisen jälkeen harjasin saumoihin mustaa saumaushiekkaa. Sitten vuorossa oli tärytys pienellä täryllä, joka löytyi läheisestä Cramosta kolmella kympillä per päivä. Tärytys tasoittaa pienet korkeusheitot kiveyksessä ja saa saumaushiekan valumaan paremmin saumoihin.

Tärytyksen jälkeen vielä toinen kierros harjalla ja saumaushiekalla. Saumaus olisi helpompaa jos kivet ja hiekka olisi ihan rutikuivaa. Nyt oli vähän nihkeää koko ajan. Täytynee lisätä hiekkaa vielä lisää kuivemmilla keleillä.

Vajaa puolet kiveyksestä on nyt tehty. Sään salliessa talon ja tallin välinen osuus tehdään valmiiksi vielä tänä syksynä. Loput jäänevät ensi kevääseen. Pääasia oli että saatiin osa asfalttia vasten tulevasta kiveyksestä valmiiksi. Näin saadaan saumasta siistimpi ja asfaltin reuna oikeaan korkoon helpommin.

Asfaltista puheen ollen, Asfalttiurakointi KK:n kaverit kävivät tekemässä autopihalle, ajotielle ja naapurin autokatokseen pohjat valmiiksi ja asfaltti tulee ensi viikolla!

Ihan pihalla, osa 2 – suunnitelmasta toteutukseen

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan. Pihan osalta lähestyimme toteutusta laatimalla pihasuunnitelman pohjalta työselityksen ja liittämällä sen tarjouspyyntöön, jonka lähetimme usealle piharakentamista harjoittavalle yritykselle (huhti – toukokuun vaihteessa). Myönnän, myöhässä olimme, sillä tarjouskierros olisi pitänyt aloittaa jo talvella. Jälleen kerran törmäsimme tähän rakentamisen ja rakennuttamisen salaperäiseen sykliin, jossa olet joko etuajassa, myöhässä tai kerta kaikkiaan väärään aikaan liikkeellä.

Nihkeästä alusta huolimatta saimme kuin saimmekin (Harrin aktiivisen sähköposti- ja puhelinpainostuksen tuloksena) viisi tarjousta piharakentamisen toteutuksesta. Lisäksi (kuten melkein jokaisella aiemmallakin tarjouspyyntökierroksella) pari lupausta perehtyä asiaan mahdollisimman pian. Tarjouksen jättäneestä kaikki vaivautuivat myös paikan päälle, tosin hieman hämäräksi jäi, milloin yksi näistä käynneistä oli tapahtunut.

”…sitten tähän ojan partalle istutetaan maanpeittokasvillisuutta, joka laskeutuu alas ojanpiennarta ja…”

Tässä yhteydessä pari sanaa tarjouskierrokseen liittyneestä sivujuonteesta: Olemme pääsääntöisesti saaneet todella asiallista palvelua kaikilta rakennusprojektiimme osallistuneilta tahoilta, joiden edustajat ovat myös olleet pääsääntöisesti miehiä (tämä erityishuomiona naiselta). Pihojen suunnittelu ja toteutus tuntuu kuitenkin olevan se osa-alue rakentamisesta, joka ei ole yhtä miesvaltainen kuin muut. Ja kuinka ollakaan, naisena törmäsin ensimmäistä kertaa tämän projektin aikana myös toistuvasti mielestäni epäammattimaiseen suhtautumiseen meihin asiakkaina.  Ennakkoasenne tuntui olevan, että me – erityisesti minä – emme maallikkoina (itse pidän enemmän termistä amatööri) voi olla perillä pihan suunnitteluun, rakentamiseen tai kasvien valintaan liittyvistä asioista. Tuo asenne oli tarjouspyyntövaiheessa jopa niin suorasukainen, että olin valmis hylkäämään parikin tarjousta pelkästään asenteen perusteella. Miten voisimme tehdä yhteistyötä tahon kanssa, joka ei osaa suhtautua meidän toiveisiimme asiallisesti. Otamme toki vastaan kritiikkiä ja perusteltuja muutosehdotuksia, mitä tulee pihamme toteutukseen, mutta tuo kritiikki ja ehdotukset on parasta esittää rakentavasti! Jälleen kerran (nyt tarkkana!) parasta palvelua saimme mieheltä, joka edusti Espoon Kivityö nimistä yritystä. Heillä osataan panostaa asialliseen asiakaspalveluun – terveiset ja kiitokset sinne!

Kaivettu, muotoiltu, täytetty ja levitetty. Sitten istuttamaan.

Kaikki saamamme tarjoukset liikkuivat suunnilleen samassa hintaraamissa. Pihan rakentaminen on kallista, mutta ei niin kallista kuin kuvittelimme. Tarjousten perusteella pihamme rakentaminen ulkopuolisen toimesta olisi tullut kustantamaan hieman reilu 30 tuhatta euroa. Mutta, mutta. Tarjoukset oli eritelty per yksikkö ja lopullinen toteutuskustannus olisi ollut riippuvainen siitä, olimmeko laskeneet tarjouspyynnössä esittämämme pihan alat oikein (kukaan tarjouksen jättäneistä ei tarkistanut aloja). Lisäksi tarjouksiin sisältyi esim. maanvaihdot ja muotoilut urakkana, mutta vain tiettyyn syvyyteen asti. Jokainen ylimääräinen kauhan kuopaisu tai multakuutio olisi tietysti maksanut erikseen. Tarjoukset eivät sisältäneet esim. terassien tekoa tai kasveja ja niiden istuttamista – nuo kustannukset olisivat siis tulleet tarjousten päälle. Pääsääntöisesti tuohon em. 30 tuhannen euron summaan olisi sisältynyt maanvaihto ja -muokkaus (tiettyyn syvyyteen asti, sisältäen mullan ja kaatopaikkamaksut), siirtonurmen noin 100 m2 alalle asennettuna, kiveykset noin 70 m2 alalle asennettuna sekä autopihan ja pihatien asfaltoinnin (pariin tarjoukseen asfaltointia ei sisältynyt).

Vallihauta? Kosteikko? Eikun ”uima-allas”, jos pikkuraksaajalta kysytään.

Ja mihin päädyimme? Tätä blogia seuranneenna olette jo varmasti havainneet, että hylkäsimme lopulta kaikki tarjoukset ja päätimme toteuttaa pihamme itse, yhteistyössä jo useasti aiemmin luotettavuutensa ja osaamisensa osoittaneen Maarakennus Elg Oy:n kanssa. Toki pihan rakentaminen omatoimisesti on raskasta, aikaaviepää ja hintavaakin, mutta myös palkitsevaa ja sellaista puhaa, jota osaamme ja kykenemme itse tekemään. Säästöäkin tulee tarjouksiin verrattuna, jos omaa työpanostamme ei mitata rahassa. Ja toteutuksen saa tehdä juuri niin kuin itse haluaa – meni sitten syteen tai siihen saveen, jota tällä tontilla riittää!

Pihahommia ja ojankaivuuta

Otetaas taas katsaus pariin viime viikkoon. Multa-alueita on tasattu ja meisemointikankaita levitetty päälle sen jälkeen. Muutama puu ja muu kasvikin on istutettu. Tallin ja talon väliin tuli omena- ja luumupuita:

Itäsivu peitetty maisemointikankaalla:

Kuorikatetta tilattiin 15 kuutiota Hornborgilta:

Vähän sitä on jo levitettykin, pohjoispäätyyn…

…ja länsisivulle pieni pätkä:

Alkavan syksyn sateet toivat lisähommia. Koska meillä ei vielä terassin katolla ole rännejä, eikä hieman meitä korkeammalla sijaitevalla naapurillakaan, länsirajan tuntumaan, nurmialueen reunaan valuu sateella todella paljon vettä. Tuosta reunasta tuli ihan velliä ja Kristiinan kosteikko muistutti enemmän uima-allasta. Niinpä tuohon reunaan kaivettiin salaoja, joka johtaa kosteikkoon. Vähän suodatinkangasta ja sepeliä pohjalle.

Salaojaputki päälle ja täyttö sepelillä. Tai luonnonkiveähän tuo on, on nätimmän näköistä.

Salaojalla saadaan vähän kuivattua tuota reunaa ennen kuin molempiin taloihin tulee rännit. Koska kosteikko oli jo muutenkin tulvan vallassa, pitää sieltäkin johtaa ainakin osa vedestä pois. Sitä varten kaivettiin sadevesiputki ajotien poikki pihakaivoon. Harvinaisen inhottavaa muuten kaivaa tuollainen tiivistetty, nyrkinkokoisiakin kiviä sisältävä sora..

Mutta siinä se nyt on:

Ja liitetty kaivoon. Kaivanto on toki jo täytettykin, muuten ei olisi päässyt aamulla lähtemään töihin.

Tuon puolesta asfalttimiehet saisivat siis jo tulla, mutta kiveystä pitäisi ehtiä vielä asentamaan ennen sitä. Ainakin niihin reunoihin, jotka tulevat asfalttia vasten. Siten saadaan asfaltin reuna paremmin oikeaan korkoon sekä päätettyä siistimmin ja helpommin kiveystä vasten.

Kivet tilattiin Rudukselta ja ovat mustaa Kartanokiveä.

Ihan pihalla – suunnitelmia

Päätös ryhtyä rakentamaan (rakennuttamaan) omakotitaloa sai lisäpontta ajatuksesta päästä toteuttamaan patoutuneita puutarhaunelmia. Eipä silti, olihan meillä edellisessä talossamme pläntti, jossa möyriä; ongelmana oli vain se, että pläntin suunnitelman, pohjat ja toteutuksen oli tehnyt joku muu. Meille jäi sitten tehtäväksi hoitaa edellisen asukkaan unelmaa ja yrittää modifioida toteutusta omien mieltymystemme suuntaan.

Edellinen talomme ja sen piha

Jo talonrakennusprojektimme alkumetreillä tein ensimmäiset raakasuunnitelmat tulevan kotimme tulevasta pihasta (en vielä tässä yhteydessä voi perustellusti käyttää termiä puutarha, joten olkoon toistaiseksi piha). Rakennuslupaakin varten piti laatia jonkinlainen pihasuunnitelma. Jokseenkin hiasta vedetyn tunnelmointimme pohjalta, arkkitehtimme piirsi asemapiirrokseen alustavan pihasuunnitelman. Mainittakoon tässä yhteydessä, että asemakaava ja rakentamismääräyksetkin asettavat tiettyjä reunaehtoja pihan toteutukselle, joten ihan vapaasti ei pihoja voi täällä päin Suomea suunnitella. Meidän tontillamme mm. istutusalueet on määritelty ja jokaista alkavaa 200m2 kohden pitää istuttaa yksi puu, joka on (lopputarkastusvaiheessa) vähintään 1,5 m korkea.

Ote asemapiirroksesta

Päätin laatia lopullisen pihasuunnitelman itse nojautuen logiikkaan: jos kerran vastaan toteutuksesta, vastaan myös suunnitelusta. Ensimmäiset suunnitelmat valmistuivat jo vuosi sitten kesällä, mutta onneksi kesä loppui kesken, eikä toteutukseen asti ehditty. Suunnitelma on nimittäin muuttunut tämän ensimmäisen asumisvuoden aikana useasti ja se, mitä lähdimme tänä kesänä toteuttamaan on osin jotain ihan muuta kuin se, mitä oli mielessä vielä viime kesänä. Kun uudessa kodissa on asunut vuoden huomaa paremmin, mitä pihalta oikeastaan haluaa ja mitä ei. Miten valo, vesi ja ilma liikkuvat. Minne kaipaa näkösuojaa, minne silmänruokaa. Mihin asettuvat luontaiset kulkureitit ja missä olisi mukava vain oleskella.

3D-mallinnus pihasta (ensimmäiset suunnitelmat projektin alusta)

Tänä keväänä jatkoin pihasuunnitelmamme muokkaamista siihen mennessä kertyneen asumiskokemuksemme pohjalta. Kaiken suunnittelun perusta on tietysti varmistaa, että suunnitelma tukee pohjatöiden asiallista toteutusta. Tässä suhteessa suunnitelmaa ei ole muutettu alkuperäisestä eli vankan perustan vaatimat alueet, kuten pihatie, autopiha, kulkuväylät ja terassit ovat pysyneet omilla paikoillaan alusta asti. Tämä siksi, että mainittujen alueiden pohjat toteutettiin samaan aikaan talon ja autotallin pohjatöiden kanssa. Ja kyllä kestää, niin asfalttia kuin kiveystäkin (tiedoksi ”anonyymeille spekuloijille”).

Kolmas tai neljäs, mutta ei suinkaan lopullinen versio (kevät 2012)

Nyt – toteutusvaiheessa – suunnitelmaa muokataan edelleen. Pihan rakentuessa ja sitä rakentaessa alkaa vasta tarkemmin hahmottaa mittasuhteita ja eri alueiden suhdetta toisiinsa. Ja toki piha – tuleva puutarhamme – tulee muuttumaan jatkossakin, vuodesta toiseen. Välillä rakennetaan lisää, välillä korjataan jotain jo rakennettua. Olenhan suunnitellut itselleni (ja Harrille, heh) paikan, jossa pääsen ”hartaasti rakastaen” harrastamaan puutarhanhoitoa – kuten tosi amatööri.

Seuraavassa pihan suunnittelua ja toteutusta käsittelevässä postauksessa käsitelen toteutuksen kynnyksellä tapahtunutta, mm. pihanrakentajille tehtyä tarjouskierrosta.