Kokemuksia maalämmöstä

Sain ehdotuksen kirjoittaa maalämpökokemuksistamme. Tämä on siis maksettu mainos. Ei tosin Tom Allenin taholta joka siis toimitti oman maalämpöjärjestelmämme.

Miksi ylipäätään valitsimme maalämmön? Perustelut löytyvät tuolta UKK-sivulta, mutta säästän sinulta klikkauksen ja lainaan itse itseäni tähän:

Edellisessä talossa oli suorasähkölämmitys pattereilla. Se oli kallista. Kaukolämpö epäilyttää monopolin ja hintojen nousun takia. Öljy ei ole tätä päivää ja puupelletit hankalia. Poistoilmalämpöpumppumyyjä sanoi ettei se yksin riitä. Vesi-ilmalämpöpumppu on liian riippuvainen ulkoilman lämpötilasta.

Maalämpö siis valittiin ja toimittajaksi valikoitui Tom Allen:

Tarjous oli hinnaltaan keskitasoa, ei halvin mutta ei kalleinkaan. Tuntui siltä että toiset tarjosivat pienempää pumppua lähinnä sen takia että saavat hintaa painettua alaspäin. Valitsimme Tom Allenin lähinnä suositusten, tehokkaamman pumpun, paremman takuun ja toimituksen kattavamman sisällön takia.

Toimitus ja asennus sujui hyvin, meidän ei tarvinnut paljon muuta tehdä kuin availla ovia. Varsinaisia kokemuksia muista toimittajista ei ole mutta jos vertaan juttuihin joita olen kuullut, niin Tom Allenin eduksi luettakoon lisäksi mm. se että asentajat kantoivat itse pumpun autosta tekniseen tilaan ja porausjäte kerättiin talteen ja kuljetettiin pois. Vaivatonta oli myös se että lämpökaivo, pumppu ja lattialämmitys asennuksineen tuli kaikki yhdestä paikasta. Ei tarvinnut sumplia usean toimittajan kesken.

Entäpä sitten käyttö? Pienen säätämisen jälkeen koko härvelin on voinut melko pitkälti unohtaa. Toki olen välillä käynyt katsomassa että kaikki on kunnossa, mutta muuten tuota ei ole tarvinnut ihmetellä. Lämpöä on riittänyt tasaisesti. Vähän liiankin, sillä meinaa tuo takan hyödyntäminen jäädä vähiin. Myös lämmintä vettä on riittänyt hyvin, vaikkei erillistä varaajaa olekaan. Saas nähdä miten käy kun pikkuraksaaja kasvaa teini-ikään ja alkaa lotraamaan enemmän…

Sähkönkulutuksesta Kristiina teki selkoa tässä kirjoituksessa. Lyhyesti voisi sanoa että olemme oikein tyytyväisiä.

Kaikki aiemmat maalämpöön liittyvät kirjoitukset löydät tästä.

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä että maalämpö oli meille hyvä valinta. Jos mietit itse vastaavaa, niin Tom Allenin lisäksi kannattanee pyytää tarjous TecHeat (http://www.techeat.fi/) / GeoDrill (http://www.geodrill.fi/) -kaksikolta. Ko. sivuihin kannattaa tutustua muutenkin, niissä on mukavasti lisätietoa maalämmöstä ja sen asennuksesta.

Ensimmäisen vuoden sähkönkulutus

Reilu vuosi on nyt asuttu talossa ja lienee aika aloittaa sarja kirjoituksia myös asumiskokemuksista. Hyvä aloitus lienee tutkailla ensimmäisen vuoden sähkönkulutusta.

Uusia huonekaluja

Muutimme taloon touko – kesäkuun vaihtessa 2011. Elokuussa kilpailutimme sähkönmyyjät ja voittajaksi selviytyi Helen (Helsingin energia), jonka kanssa solmimme elokuun 17. päivä 2011 alkaen kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen kiinteällä hinnalla. Olemme aiemminkin olleet Helenin asiakkaita ja jo silloin koimme yhtiön palvelumotivaation ja -käytännöt hyviksi; ja tuo mielipide pitää edelleen. Tänään siis muistaessani kirjauduin Helenin online-palveluun katsastamaan yhteenvedon ensimmäisen sopimusvuoden sähkönkulutuksesta. Toki asia olisi selvinnyt jo aiemmin tutkailemalla Fortumin siirtolaskuja, mutta… enpä tutkaillut.

Onks tää sähkökaapeli?

Ja sitten niitä lukuja: Välillä 17.8.2011 – 16.8.2012 sähköä on kulunut yhteensä 14030 kWh. Talvikuukausina sähköä on kulunut reilusti yli tuhat kilovattituntia per kuukausi – huippu taisi olla helmikuussa – ja vähiten kulutusta on ollut tietysti kesäkuukausina. Tänä kesänä tosin heinäkuussa meni enemmän sähköä kuin kesäkuussa, mikä selittynee sillä, että maalasimme taloa ja käytössämme oli sähkötoiminen henkilönostin – lisäksi muutamana yönä ilmanvaihtokoneen kesäjäähdytys oli päällä koko yön. Vertailutietona mainittakoon, että viimeisenä asumisvuonna edellisessä talossamme (104 m2, kahdessa tasossa, sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka, rakennusvuosi 2004) kulutimme 19460 kWh, huolimatta tietoisesta yrityksestämme säästää sähköä. Koska tapamme käyttää sähköä tuskin on tässä välissä muuttunut kovin radikaalisti, ja huomioiden, että perheemme henkilömääräkin on kasvanut yhdellä, selitys nykyiselle alhaisemmalle sähkönkulutukselle ei löydy meistä sähkön käyttäjistä.

Makkarat paistuvat meheviksi induktio-liedellä.

Mikä on muuttunut? Talo on isompi (lämmitettävää alaa on nyt noin 150 m2) ja kyljessä vielä melkein 50 m2 autotalli-varasto. Lisäksi tosiaan väkimäärä ja sen seurauksena myös esim. pyykin määrä on kasvanut. Ensimmäisenä vuonna lämmityksen ja ilmanvaihdon säädötkin kuluttivat vähän ekstraa ennen kuin kaikki säädöt saatiin kohdilleen. Toisaalta, valaistuksessa on käytössä vähemmän halogeeneja ja olohuoneen isot ikkunat tuovat pimeämpinäkin vuodenaikoina sen verran valoa sisälle, että päivävalaistuksen tarve on vähentynyt merkittävästi. Kaikki kodinkoneet ovat uusia (pesutornia lukuun ottamatta) ja vähemmän kuluttavia, myös tv:t. Talossa on paksummat seinät, parempi eristys, se ei vedä eikä vuoda ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä (versus sähköpatterit seinillä). Lisäksi ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenotto, joka lämmittää tuloilmaa eli kaikenlainen vetoisuuden tunne on vähentynyt radikaalisti (vanhassa talossa korvausilma tuli suoraan ulkoa ikkunoiden päällä olevista venttiileistä, hyrrrr!) Ja, ja, ja… ai niin: meillä on maalämpö.

Tuolta se lämpö otetaan.

Toki sähköä voisi mennä vielä vähemmän, jos: Minä en kokisi alle 23 asteen sisälämpötilaa liian alhaiseksi (lapsuus tropiikissa jättää jälkensä). Polttaisimme takkaa talven aikana usemmin kuin 5 kertaa (se siitä tunnelmoinnista). Kuivaisin pyykkiä enemmän narulla kuin kuivurissa (minkäs teet kun yöllä huomaat, että seuraavaksi päiväksi ei ole enää puhdasta vaatetta lapsen päälle pantavaksi). Minä, mies ja lapsi emme kaikki nauttisi niin kovin pitkistä lämpimistä suihkuista (ks. alla, milloin saunamme valmistuu?). Emme heinäkuun aikana ”leikkisi” kolmea viikkoa sähkökäyttöisellä henkilönostimella (nosturin sähkönkulutus laski varmaan puoleen kun vihdoin tajusimme sammuttaa kojeen aina silloin kun ei ollut tarvetta liikuttaa sitä). Autotallissa ei olisi sähkölämmitystä (mitä siellä ei viime talvena edes ollut asennettuna, mutta irtopatterimme olivatkin sitten aika tehokkaita). Koko ajan ei olisi tietsikka (tai pari) päällä sekä televisio yksikseen huhuilemassa tv-huoneessa (”joku” on muuten siitä rasittava tyyppi, että jättää aina tv:n päälle kun poistuu sen äärestä).

Ilmojen halki käy…

Toisaalta sähköä voisi mennä enemmänkin, jos: Seuraava talvi olisikin erityisen poikkeuksellisen kylmä ja pitkä. Saisimme vihdoin saunan valmiiksi ja saunomiskuntoon ja olisimmekin poikkeuksellisen innokkaita saunojia. Saisimme ulkovalot paikoilleen ja haluaisimme pitää niitä usein päällä. Muutenkin viihtyisimme enemmän valossa ja valaistuksessa. Ja sähkösaha tai -sirkkeli laulaisi taas useammin.

Kun tästä aukosta kurkistaa niin joskus tulevaisuudessa näkyy myös sauna!

Olen tyytyväinen sähkönkulutuslukemaan, joka on pienempi kuin rakennusprojektimme alkuaikoina uskalsin edes toivoa, vaikka suunnitteluvaiheen viitteellinen energiatodistus lupailikin hyvää. Tältä osin projektimme on siis varsin onnistunut. Toki on varmasti pilvin pimein talonsa samaan aikaan rakentaneita, joilla on vielä tiiviimpi talo, paksummat seinät, enemmän eristettä…. ja pienempi sähkönkulutus. Kivat teille!

EDIT 29.10.2012 / Harri

Anonyymi kyseli tuolla kommenteissa maalämpöpumpun käyttötunteja vuodessa. Eipä ole tullut pidettyä kirjaa, mutta lämmöt on laitettu päälle maaliskuun lopussa viime vuonna ja eilen pumpun loki näytti tältä:

Eli vuosi ja seitsemän kuukautta pumppu on nyt pyörinyt. Pari ensimmäistä kuukautta lämmöt oli vähän pienemmällä, eikä lämmintä vettä käytetty kun muutettiin vasta kesäkuun alussa.

Karkeasti laskien tuosta tullee suunnilleen sama 2000 tuntia / vuosi kuin Anonyymilläkin. Mainittakoon vielä että takkaa ei juurikaan ole tuona aikana käytetty.

Viimeiset kolme viikkoa…

…ovat olleet sellaista matalalentoa ettei ole blogiakaan ehtinyt päivittää. Yritetäänpä nyt ottaa vahinko takaisin.

Edellisen kirjoituksen jälkeen maalausta jatkettiin vielä loppuviikko. Ihan kaikkea talosta ei saatu valmiiksi ja autotalli jäi pahasti kesken. Maalausta yritetään jatkaa vielä loppukesän aikana säiden ja muiden hommien salliessa. Tässä viimeisin kuva eteläpäädystä, joka on käytännössä valmis maalauksen osalta:

Nosturi palautettiin perjantaina Ramirentiin ja kahden viikon lasku oli 800 euron tietämillä. Seuraava viikko vietettiin Portugalin vieraiden kanssa ”lomaa” mökillä jo tutuksi tulleen maalauksen merkeissä. Mökillä maalattiin Vinhalla ja meillä kotona Uulan petrooliöljymaalilla, ja täytyy kyllä sanoa että Uulalla on kyllä noin sata kertaa mukavampi maalata. Vinha on kummallista litkua joka ei meinaa millään peittää kunnolla.

Keväällä pyysimme tarjouksia pihatöistä useammaltakin alan yritykseltä, mutta huonolla menestyksellä. Taitaisi olla viisainta pyytää tarjoukset jo edellisenä syksynä. Muutama tarjous kyllä saatiin, mutta hinnat olivat hirvittäviä jo ilman mitään istutuksiakaan. Niinpä päätimme teettää vain maanvaihdot ja täytöt ulkopuolisella, ja tehdä istutuksia ja muita pintarakenteita pikku hiljaa itse.

Tässä vaiheessa vedimme ässän hihasta ja otimme yhteyttä jo tontin pohjatyöt erinomaisella otteella tehneeseen ja senkin jälkeen muutamaan kertaan meitä auttaneeseen Maarakennusliike Elg Oy:öön. He lupasivat tulla taas hätiin ja työ sovittiin tehtäväksi heinä-elokuun vaihteessa. Niinpä mökkilomailun jälkeen tuli kiire siivota piha, jotta Tero pääsisi möyrimään pihalle koneineen.

Pienempää järjestelyä ja siivousta tein jo ennen mökille lähtöä, mm. yksi pesällinen kiukkuisia ampiaisia joutui etsimään uuden kodin. Pahoittelut tästä. Kälyn miehen kanssa uurastimme sitten helteessä koko päivän noiden tavarakasojen kanssa. Autokatoksen, kuistin ja terassin alakattojen laudat ja seinämien rimat siirsimme autotalliin ja muun käyttökelpoisen tulevan terassin paikalle olohuoneen ikkunan alle. Poltettavat puut terassin toiselle kulmalle. Ylijääneet kattopellit eivät mahtuneet muualle kuin talon päätyyn. Peräkärryllinen kaatiskamaakin taas tuli. Homma saatiin tehtyä, mutta en muista olleeni yhtä poikki ikinä. Suuret kiitokset Fredille! Varmaan kiva tulla lomalle Suomeen ja joutua heti maalaus- ja kantohommiin.

Viime maanantaina olikin sitten suuri päivä, varsinkin Pikkuraksaajalle:

Haltioitunut nuori mies vietti seuraavat päivät seuraten tarkasti kaivinkoneen jokaista liikettä. Rakentamisessa edes lähellekään yhtä kiinnostavaa on tainnut olla vain arkkitehdin moottoripyörä.

Tässä Teron tyylinäyte:

Vaivattomasti asentui myös yksi korotuspala maalämpökaivoon, kauhalla vain kansi pois, korotuspala paikoilleen ja kansi nätisti takaisin.

Hetken kuluttua pihalla näytti jo tältä:

Myös itäsivusta kaivettiin auki.

Ja täytettiin tietysti myös. Sama takapihalla, tässä näkyy hyvin missä vaiheessa maalausprojekti on.

Pintamaata (rikkaruohoja ja savea) kaivettiin pois keskimäärin 20 senttiä ja istutuskuopista toista metriä. Multaa päälle saman verran. Ja ei, emme istuttaneet keppejä kasvattaaksemme niistä polttopuita, vaan kepit merkkaavat istutuskuoppia.

Autotallin taustalta vaihdettiin maat myös ja Teron toimesta kaivotkin löysivät oikean koron.

Tähän lätäkköön tulee Kristiinan ideoima kosteikko. Kuopassa on nyt vain savipohja, mutta aika hyvin se tuntuu silti pitävän vettä.

Nurmikko tulee kiertämään terassia etupihalla. Paljon enempää sitä ei sitten tulekaan. Pihalle lisättiin myös hieman soraa kiveyksen pohjaksi.

Maarakennusliike Elg teki taas kerran erinomaista työtä ja nopeasti. Vajaassa kolmessa päivässä oli maat vaihdettu ja muotoiltu. Loppuviikosta ehtivät kaivaa vielä naapurillekin autokatoksen pohjat ja täryttää meidän pihalle tuodut sorat.

Paljonhan tuohon jää vielä itsellekin tekemistä ja se aloitettiin lauantaina hakemalla puiden taimet Lohjan Taimiteutarilta, jossa on hyvä valikoima ja kohtuulliset hinnat. Palvelukin pelasi mainiosti.

 Kristiina istuttamassa ensimmäistä puuta, tuo taisi olla siperiankuusi (edit. Kristiina: kuvassa palsamipihta eli amerikkalaisten ”joulukuusi”):

 Nämä puolestaan ovat makedonian mäntyjä:
 

Kristiina lupasi kertoa pihan suunnittelusta, kasvien valinnasta ja pihahommista myöhemmin lisää.

Eilen kävin hakemassa Hornborgilta vielä lisää havupuumultaa ja nurmikkojyrän. Sain takapihan tasoitettua ja siitä pitäisi jatkaa tällä viikolla – paha vaan että nyt on lomat loppu. Huomenna sen sijaan tulee asfalttimies katsastamaan mestat.

IV-koneen säätöä

Maalämpöpumpun säädön yhteydessä heräsi kysymys myös siitä mikä olisi viisainta ilmanvaihdon tuloilman lämpötilan suhteen? Meillähän on lämmöntalteenotolla varustettu Enervent Pandion IV-kone. Sillä ei varsinaisesti kannattane lämmittää kun maalämpökin on, mutta ei varmaan viilentääkään. Toisaalta tuo pyörii kuitenkin koko ajan, joten miksei sieltä ottaisi ”ilmaista” lämpöäkin? Ei kuitenkaan huvittaisi tuloilman jälkilämmityspatterinkaan antaa turhaan mennä päälle.

Tuloilman lämpötila on nyt säädetty 18 asteeseen, mutta tässä on jo useampaan kertaan nähty että aina ei kannata luottaa omaan maalaisjärkeen, joten kyselin asiaa yhteistyökumppaneilta.

Tom Allen suosittteli säätämään tuloilman 16 asteeseen, jolloin ainakin lämmitys tapahtuisi maalämmöllä.

Enerventiltä sain seuraavan vastauksen: ”…tuloilman lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena kuin mahdollista, kärsimättä kuitenkaan vedontunteesta. Tällöin jälkilämmittimen sähkönkulutus on pienin mahdollinen.”

LVI-urakoitsija puoleltaan arveli että: ”…arvaus näin kansakoulupohjalta on max 17 astetta, sen jälkeen rupeaa näkymään sähkölaskussa.”

LVI-suunnittelija antoi tyhjentävimmän vastauksen:

Lähtökohtaisesti ilmanvaihdon lämmittäminen on se joka maksaa.

  • Perusperiaate on se, että tuloilmaa lämmitetään vain sen verran, että tuloilman lämpötila saadaan halutulle tasolle. Tuloilmalla ei ole tarkoitus lämmittää tiloja.
  • Tietysti LTO:sta kannattaa ottaa kaikki ”ilmaislämpö” talteen niin pitkälle kuin mahdollista, tämähän onnistuu kun lattialämmitystä ei laita liian aikaisin päälle (toisin sanoen vähän venyttää lämmityskauden aloitusta).
  • Itse asettaisin tuloilman lämmityksen 18-19 asteeseen, jolloin ilma on vähän huoneilmaa kylmempää ja laskeutuu viileämpänä oleskelyvyöhykkeelle.
  • Jos tuloilma on liian lämmintä, se jää katon rajaan.
  • Tuntuu ehkä hiukan liian viileältä tuo 16 astetta, se saattaa tuntua jo vedontunteena venttiilin läheisyydessä.
  • Varsinainen säästö tapahtuu sitten LTO-kojeen käyttöaikoja säätämällä, kun ei olla kotona LTO pidetään 1. nopeudella. Vastaavasti kun ollaan kotona nopeutta on vähän lisää. Eli säädetään ilmanvaihtoa todellisen tarpeen mukaan.
  • Nuo ilmamäärät ovat aina enemmän tai vähemmän ”tieteellisiä” arvoja. Todellisimman tiedon tarvittavasta IV-koneen nopeudesta saisi kun tutkisi ilman todellista vaihtotarvetta omassa kiinteistössä. Tätähän voi tarkkailla tutkimalla ilman hiilidioksidipitoisuutta CO2, normaalin ulkoilman pitoisuus on n. 400 ppm. Kun pysytään 1000 ppm:n alapuolella kaikki on OK. Nykyisin löytynee kohtuuhintaisia mittareitakin ko. käyttöön.

Vastauksista voi vetää sen johtopäätöksen että tuloilma kannattaa tosiaan pitää 20 asteen alapuolella. Vetoa emme kuitenkaan halua, joten tulolman lämpötilan säätö jätetään toistaiseksi tuohon 18 asteeseen ja tarkkaillaan jälkilämmityspatterin käyttäytymistä.

IV-kone on nyt tätä mieltä:

Tein lisäksi viikkoajastuksen, jossa arkipäivisin kone käy töihin lähdön jälkeen normaalisti jonkin aikaa että pesutilat varmasti kuivuu, menee sitten Poissa-tilaan ja alkaa käymään taas normaalisti vähän ennen töistä tuloa:

Miten teillä lukijoilla on tulolman lämpötila säädetty?

P.S. Lue myös kiinnostava keskustelu aiheesta kommenteissa tuossa alempana.
P.P.S Kts. myös tuoreempi kirjoitus IV-koneesta.

Lämmityksen säätöä

Maalämpöpumppua on säädelty ja edistystä on tapahtunut. Aiemminhan kerroin että meillä on ollut koko ajan vähän turhankin kuuma. Syynä lähinnä se, että säädimme lämpöä sen mukaan että pesutiloissa olisi mukavan lämmin. Sama lämpötila muissa tiloissa on kuitenkin liikaa.

Ensimmäinen säätöyritys oli oikean suuntainen, mutta riittämätön. Tapz antoi tuolla kommenteissa hyviä vinkkejä, minkä lisäksi laitoin Tom Allenille sähköpostia ja sieltä kaveri soittikin asialllisten neuvojen kera.

Ensin pari yleistä juttua: Kyseessähän on Danfoss DHP-H8 pumppu, joka on käytännössä sama laite kuin Thermia Diplomat. Lattialämmityksen jakotukin päällä on huonetermostaattien ohjaamat toimilaitteet. Eli kun huoneen termostaattia kääntää, tämä toimilaite kuristaa tai avaa virtausta ko. huoneen lattialämmityspiiriin. Nämä toimilaitteet ja termostaatit kuuluivat maalämpö- ja lattialämmitysurakkaan, mutta niiden asennus ei. Siitä vastasi sähköurakoitsija. Niinpä kukaan ei huomannut tarkistaa onko toimilaitteiden lukitussokat poistettu. Kuten Tom Allenin mies epäili, sokat olivat tietysti paikoillaan eli käytännössä kaikki piirit olivat täysin auki, eikä huonetermostaattien säätämisellä ollut mitään vaikutusta.

Kuvassa Danfoss-toimilaitteita. Punaiset U-malliset sokat olivat noiden päällä pitäen tuon mustan keskustan ylhäällä ja siis venttiilin auki. Olisihan tuo pitänyt itsekin tajuta tarkistaa, mutta mistä näitä tietää… Liian monta kokkia taas ja rakennuttaja joka varmaan missasi jonkun ohjeen aiheesta.

Kokeiltiin kerran niin että Kristiina väänteli termostaatteja ja itse katselin toimilaitteita, mutta en nähnyt, kuullut enkä tuntenut mitään. Niinpä kysyin Tom Allenilta mistä tietää että termostaatit / toimilaitteet toimivat. Selvisi että nuo ovat vahatoimisia ja liikkuvat siis hitaahkosti. Kävin nyt huoneet yksitellen läpi, käänsin termostaatin täysille ja muutaman minuutin kuluttua kävin katsomassa toimilaitetta. Tuo musta osa toimilaitteen päällä nousee puolisen senttiä ylöspäin, kun termostaatti on täysillä. Kaikki toimivat ja olivat jopa yhdistettyinä oikeisiin piireihin. Joka paikassa ei kuulemma aina niin ole ollut.

Entäpä sitten ne varsinaiset säätöohjeet? Suositus oli että Huone-arvo jätetään 20 asteeseen. Käyrä 30 asteen tietämissä ja sitä säätämällä haetaan oikea lämpötila. MIN-arvolla 24-30 astetta riippuen talosta kuulemma yleensä saadaan pesutilat lämpimämmiksi. MAKS-arvo 45 astetta. Käyrä +5° C, Käyrä 0° C ja Käyrä -5° C annetaan olla nollassa, uusissa rakennuksissa ei kuulemma useinkaan tarvitse näihin koskea. Lämmitys pois -arvo oman maun mukaan, riippuen siitä missä (ulkoilman) lämpötilassa haluaa että ei enää lämmitetä (käytännössä tämä koskenee eniten pesutiloja, koska muita tiloja rajoitetaan termostaatilla).

Nyt vermeitä on säädetty seuraavasti: ensin nostin MIN-arvon 26:een, mutta se ei ihan riittänyt joten pistin sen vielä paremmaksi 28 asteeseen. Nyt pesutilojen lattia tuntuu selkeästi lämpöiseltä. Suihkua lopetellessa märkänä on vielä vähän vilu joten mietin tätä vielä.  Huonetermostaatit säädin tasan puoleen väliin, ajatuksena se että siinä olisi sitten varaa säätää kumpaankin suuntaan. Puolen välin kohdalla termostaatissa on asteluku 20, joten vähän viileäksihän se veti. Sitten vasta tajusin että jos termostaatti rajoittaa lämmön tuohon, niin pumpun säätäminen tämän osalta on turhaa. Käyttöohjeesta oikea säätötapa selviää:

  1. Valitse sisälämpötilan vertailuhuoneeksi se huone, jonka lämpötila halutaan korkeimmaksi, 20-21°C.
  2. Sijoita huoneeseen lämpömittari.
  3. Avaa kaikkien pattereiden termostaattiventtiilit.
  4. Jätä HUONE-arvo 20 asteeseen
  5. Lue vertailuhuoneen lämpötila eri vuorokaudenaikoihin.
  6. Säädä HUONE-arvo niin, että vertailuhuoneen lämpötilaksi tulee haluttu 20-21 °C. Muista että muiden huoneiden lämpötilat poikkeavat tästä hienosäädön aikana, mutta ne säädetään myöhemmin.
  7. Jos HUONE-arvoa pitää säätää yli 3°C ylös— tai alaspäin, KÄYRÄ-arvoa pitää säätää.
  8. Jos sisälämpötila vaihtelee useita asteita hienosäädöstä huolimatta, tiettyä osaa lämpökäyrästä pitää säätää. Seuraa millä ulkolämpötilassa vaihtelu on suurin ja säädä käyrää vastaavan arvon kohdalla (KÄYRÄ 5, KÄYRÄ 0, KÄYRÄ ‑5).
  9. Kun vertailuhuoneen lämpötila on tasainen 20-21 °C vuorokauden ympäri, voit säätää muiden huoneiden patteriventtiilit niin, että niiden sisälämpötila on sama tai alhaisempi kuin vertailuhuoneen.

Näinhän alunperin yritinkin tehdä, mutta paikoilleen unohtuneet toimilaitteiden sokat estivät tuon viimeisen kohdan toteutumisen ja talosta tuli liian kuuma. Seuraavaksi siis palataan lähtöruutuun ja aloitetaan säätäminen alusta. Tuleepa tämä homma tutuksi.