Rakentamisesta

Koska olemme molemmat töissä eikä meillä ole juurikaan kokemusta varsinaisesta rakentamisesta, taidoista nyt puhumattakaan, on ollut alusta asti selvää että joudumme teettämään lähes kaikki rakentamiseen liittyvät työt. Meillä ei ole halua viettää seuraavien vuosien iltoja, viikonloppuja ja lomia rakentaen. Jos ammattilaiset rakentavat päivätyönä talon vuodessa tai alle, meiltä menisi siihen varmaan ainakin kolme vuotta. Todennäköisesti rakennuttamisessakin on puuhaa enemmän kuin tarpeeksi. Sen lisäksi saatamme enintään osallistua siivoukseen, joihinkin maalaustöihin tms. ja pihatöihin.

Rakentamistapaakin olemme miettineet. Puutalossa vaihtoehtojahan lienevät ainakin rakentaminen ns. pitkästä tavarasta, pre-cut ja elementti. Tällä hetkellä luontevimmalta ja meille sopivammalta tuntuisi suurelementti. Vaikka aloittaminen menisi vähän myöhäisempäänkin syksyyn, talo saadaan nopeasti pystyyn säältä suojaan. Koska elementit tehdään sisätiloissa, ne eivät niin herkästi pääse kastumaan rakennusvaiheessakaan. Toivoa myös sopii että laatu on, jos ei parempaa, ainakin tasaisempaa kuin krapulaisen kirvesmiehen räntäsateessa ja pimeässä tekemä.

Kokonaan toinen asia on sitten se, pystyvätkö ja haluavatko talotehtaat tehdä edes tarjousta yksilöllisten suunnitelmien pohjalta, ja kuinka kallista se on. Joten tämäkin saattaa muuttua vielä.

Tästä eteenpäin ei päästä omin voimin, joten seuraavaksi ammattilaiset kehiin. Ainakin jotkin talotehtaat tarjoavat arkkitehtisuunnittelua, pääsuunnittelua yms. omiin taloihinsa, mutta siinä on kyllä selvä eturistiriita. Mitäs sitten kun menee sukset ristiin talotehtaan kanssa? Olet ihan yksin, ilman ainuttakaan ammattilaista, talotehdasta vastaan. Ei houkuttele. Ja jos sitoudut jo suunnitteluvaiheessa johonkin talotehtaaseen, mihin unohtui kilpailutus?

Eli näillä eväillä pitäisi seuraavaksi lähteä metsästämään sitä omaa arkkitehtia / pääsuunnittelijaa.

Tilaohjelman tapainen

Olemme miettineet tilatarpeita ja -toiveita pitkään. Ja myös sovitelleet omia mielipiteitä keskenämme. Kaikkea ei voi rajallisilla resursseilla saada, joten tämäkin lista elänee vielä projektin edetessä. Rajasin listasta pois mm. miettimämme materiaalit ja kalustuksen, jotta edes joku jaksaisi lukea tämän loppuun asti. Niistä ehkä joskus myöhemmin. Myöskään yksittäisten tilojen kokoon emme ole ottaneet vielä kantaa.

Eteinen ja / tai tuulikaappi
Jos eteinen on tilava oma huoneensa, ei erillistä tuulikaappia tarvita. Jos taas eteinen aukeaa suoraan oleskelutiloihin, erillinen tuulikaappi lienee tarpeellinen. Ikkunoita, esim. korkeat ja kapeat ikkunat ulko-oven molemmin puolin. Reilusti kaappitilaa. Ehkä yhteys vaatehuoneeseen ja / tai kodinhoitohuoneeseen heti ulko-oven vierestä?

Keittiö
Lähellä pääsisäänkäyntiä. Avoin, mutta jonkin verran katseilta olohuoneen ja ruokailutilan suunnalta suojattu tila. Ei varsinainen tupakeittiö, mutta ei myöskään kokonaan erillinen huone. Mielellään ikkuna. Ei ruokapöytää keittiöön, mutta ehkä pieni aamiaispiste.

Ruokailutila ja olohuone
Avointa, yhtenäistä tilaa keittiön läheisyydessä. Ehkä kaksipuoleinen takka erottaa ruokailutilan ja olohuoneen toisistaan. Isot ikkunat. Mahdollisesti korkea, vino katto (lamppujen vaihto huomioitava).

Työhuone / ”kirjasto” / TV-huone / vierashuone
Yksi tai kaksi huonetta. Osa toiminnoista voi olla myös muiden huoneiden yhteydessä, esim. TV-huone-vierashuone-saunan pukuhuone tms. Yhteys mieluiten olohuoneesta tai ruokailusta. Ehkä ikkunalliset pariovet?

Vanhempien ja lapsen makuuhuoneet
Yhteys mieluiten eteisestä. Lapsen makuuhuone ei mielellään vanhempien makuuhuoneen seinän takana.

Kodinhoitohuone
Käynti ulos kurapisteellä varustettuna. Mielellään lähellä keittiötä. Yhteys eteisestä tai keittiöstä.

Vaatehuone
Vähintään yksi. Eteisen, kodinhoitohuoneen, makuuhuoneiden tai pukuhuoneen yhteydessä. Jos vanhempien makuuhuoneen yhteydessä, voisi samalla toimia pukeutumistilana.

Saunan pukuhuone
Ei välttämättä erillinen huone, mutta jos kodinhoitohuoneen yhteydessä, pitää olla selkeästi oma alueensa. Jos vanhempien makuuhuoneen yhteydessä, pitää olla kulku muualtakin (eteisestä, kodinhoitohuoneesta tai ehkä keittiöstäkin). Voi yhdistää vaatehuoneen ja / tai kodinhoitohuoneen kanssa, tai ehkä jopa kirjasto / vierashuone / työhuoneen kanssa. Uloskäynti vilvoittelutilaan tästä tilasta tai hyvin läheltä.

Saunan pesuhuone + WC
Pesuhuone muodostaa saunan ja pukuhuoneen kanssa tunnelmallisen kokonaisuuden. Pesuhuoneen yhteydessä pitää olla WC, mutta sen verran erillään ettei se näy suoraan saunan lauteilta.

Sauna
Lämmin ja hämyinen savusaunan tunnelma. Lauteet L-muodossa tai vastakkain, ikkuna.

Erillinen WC / kylpyhuone
Ei avaudu suoraan olohuoneeseen tai ruokailutilaan.

Huom! Jompaankumpaan pesutilaan yhteys vanhempien makuuhuoneesta joko suoraan, tai esim. vaatehuoneen, pukuhuoneen tms. kautta.

Autotalli/katos ja lämmin varasto
Katos ja talli tai kahden auton talli. Askartelutila / -piste. Lämmintä varastotilaa. Ehkä lisäksi myös kylmä varasto tai puutarhavaja.

Tekninen tila
Autotallin yhteydessä. Voi olla myös asuinrakennuksessa, mutta ei makuuhuoneiden seinän takana.

Ulkotilat, terassit ja piha
Pääsisäänkäynnin tulisi olla suojaisa, vaikkapa veranta tai kuisti (mitähän eroa niilläkin on?). Pääsisäänkäynti sijaitsee erillään varsinaisesta oleskeluterassista. Ehkä katettu kulku autotalliin/katokseen? Kodinhoitohuoneen sisäänkäynnissä ainakin pieni katos. Iso oleskeluterassi, jossa on katettu ja lasitettu osuus (tai ainakin mahdollisuus lasitukseen helposti myöhemmin), suojaisaa vilvoittelutilaa saunojille sekä katettua ulkotilaa grillausta varten tai erillinen grillikatos. Muuten avointa tilaa. Käynti olohuoneesta, ruokailutilasta tai keittiöstä.

Osa pihasta aidataan niin että koira ei karkaa, mutta aidan estämättä autolla liikkumista. Ei hiekka- sora- tai kivituhkapinnoitteita. Tila peräkärrylle / venetrailerille, entä vieraspysäköinti? Lumenkasauspaikka? Lipputanko. Pyykinkuivausteline sekä bio- ja lehtikompostorit (nämä ehkä talon pohjoispuolella?). Tilaa polttopuille sateen suojassa (esim. autotallin/katoksen yhteydessä). Puut, pensaat, autotalli/katos ja muut piharakennelmat pyritään sijoittamaan niin, että antavat näkösuojaa kadulta päin, mutta eivät estä auringonvalon pääsyä pihalle ja oleskelutiloihin.

Miltäs kuulostaa?

Toiveita

Ennen yhteydenottoa arkkitehteihin oli syytä laittaa ajatuksia ja toiveita paperille.

Alunperin haavenamme oli kivitalo. Tontillemme rakennettavan talon tulee kuitenkin kaavamääräysten mukaan olla puuverhoiltu ja koska budjettimmekin on rajallinen, teimme heti alkuun ensimmäisen kompromissin ja päädyimme puutaloon. Edellinen talomme oli kaksikerroksinen ja se alkoi pidemmän päälle ärsyttämään. Aina oli tavarat väärässä kerroksessa. Koska talostamme ei tule ylettömän iso, yksitasoinen muodostuu varmaan helpommin avaran tuntuiseksikin ja siellä on vanhuksena helpompi viilettää rollaattorilla… Yksikerroksisuus ehkä osaltaan helpottaa myös budjettipaineita.

Valmiita pohjia ja rakentamisen neliöhintoja tutkaltuamme olemme ajatelleet meille sopivan talon olevan huoneistoalaltaan noin 130 – 140 neliön luokkaa. Jokainen neliö on kallis paitsi rakentaa, myös lämmittää. Ja pitää se neliö jonkun siivotakin. Asukkaita tulee olemaan max. kolme plus koira. Ei ole siis järkeä (eikä rahaa) rakentaa mitään hehtaarihallia.

Tyylillisesti toiveenani olisi moderni ja ajaton talo. Kristiina hyväksyisi hieman perinnetalo-tyylisemmänkin ratkaisun, mutta itse en oikein tykkää niistä. Saas nähdä tuleeko tästä tahtojen taistelu…

Joka tapauksessa talo saisi olla eloisampi kuin suorakaiteen muotoinen peruslaatikko. L-muoto voisi olla kiva, se loisi suojaisan pihapiirin länsi-etelä suuntaan. Vältetään kuitenkin turhia (ja kalliita) nurkkia, ja erityisesti erkkereitä. Vaikka varsinainen asuinala olisikin suorakaiteen muotoinen, esim. lasitettu terassi voisi luoda tuon L:n sakaran. Tai sitten eloisuutta voisi hakea tavallisesta harjakatosta poikkeavalla ratkaisulla (esim. näin). Sellainen voisi olla hieno joka tapauksessa. Katon tulisi myös mahdollistaa isot ikkunat ja katetut terassit pihalle päin pimentämättä oleskelutiloja. Kaava sallii tiili- ja peltikatot. Aiemmista hyvistä kokemuksista johtuen valinnemme tiilikatteen.

Rakennuksen tulisi myös olla energiataloudellinen, helppo ja halpa ylläpitää. Olisikohan vesikiertoinen lattialämmitys, joku lämpöpumppu-ratkaisu ja poistoilman lämmön talteenotto hyvä vaihtoehto?

Ei kalliita kikkailuja, eikä turhia neliöitä käytäviin tms. Yritetään ylipäätään suosia käytännöllisiä ja yksilöllisiä, mutta kustannustehokkaita ratkaisuja. Mahdollisuuksien mukaan rakennuksessa ja rakennusten asettelemisessa tontille huomioidaan rakennusoikeuden loppuun käyttäminen tulevaisuudessa.

Yritetään tehdä perusratkaisut kunnolla ja tingitään tarvittaessa pintamateriaaleista tms. jotka on helppo vaihtaa myöhemmin.

Vielä puuttuu joku tilaohjelman tapainen, siitä seuraavaksi.

Esisuunnittelua

Muutimme lokakuun puolessa välissä, jonka jälkeen tavaroiden purku ja muu säätö kesti vielä muutaman viikon. Sen jälkeen pääsimme keskittymään taloprojektiin.

Ensimmäisenä vuorossa on esisuunnittelu, jossa siis suunnitellaan suunnittelemista. Tavallaan esisuunnittelu on ollut käynnissä jo ensimmäisistä oman talon haaveista asti. Olemme miettineet mitä huonoja puolia kulloisessakin asunnossa on ollut ja mitä tekisimme toisin rakentaessamme. Mitä toivoisimme uudelta talolta? Näistä toiveista lisää myöhemmin.

Esisuunnitteluun kuuluu myös tiedonhankinta. Kuten jo aiemmin mainitsin, olemme olleet vuosikausia asuntomessujen vakiovieraita. Usein siellä on tavallisen ihmisen tavoittamattomissa olevia 300 neliön kivilinnoja tms., mutta hyviä ideoita sieltä on tarttunut matkaan.

Tuttujen rakennusprojekteja on seurattu ja kuullosteltu. Alan lehtiä, lähinnä Rakennusmaailmaa, olemme lukeneet ahkerasti ja käyneet rakennusmessuillakin silloin tällöin. Internettiäkään ei sovi unohtaa. TaloPeliä on pelattu. Tonttikaupan yhteydessä kävimme myös Tuusulan rakennusvalvonnassa tapaamassa rakennustarkastajaa. Ihan mukavalta ja asialliseltahan tuo vaikutti.

Kristiina osallistui Nordean omakotirakentajakouluun, ja me molemmat PRKK ry:n rakentajakouluun. Molemmat erittäin suositeltavia. Liityimme samalla PRKK ry:n jäseniksi. Saimme liittymislahjaksi melkoisen tietopaketin, josta osa on selkeää tuotemainontaa, mutta myös oikeasti hyödyllistä tietoa; ohjeita, sopimuslomake-, aikataulu-, kustannusarvio-, yms. pohjia seitsemän CD:n ja yhden kansion verran.

Ja sinä postinkantaja-parka, työsi ei ollut turhaa, olemmehan me tutustuneet niihin talokirjoihinkin.

Viimeistään tässä vaiheessa meille oli käynyt selväksi että:

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että jokaiseen rakennushankkeeseen on määritelty pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan tehtävänä on vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta. Voidaan sanoa, että pääsuunnittelija on rakennuttajan luottohenkilö ja hänet on hyvä palkata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lisäksi tonttiin ja talokirjoihin tutustuminen oli tehnyt selväksi että talokirjojen malleista ei tahdo löytyä tontille ja budjettin sopivaa taloa, joka täyttäisi muutkin toiveemme. Tarvitsemme siis arkkitehdin, jolle pääsuunnittelijan hommakin sopii luontevasti.