Ränniä ja alakattoa

Etelä-Suomen Peltipojat Oy:n kaverit kävivät asentamassa vesikourut ja rännit autotalliin ja talon pitkälle sivulle. Kuistin ja terassin katosten rännit jouduttiin lykkäämään myöhemmäksi että saadaan rimoitukset ja lasitukset tehtyä ensin. Samalla lisättiin pari lumiestettä suojaamaan istutuksia aiemmin asennettujen pakollisten lisäksi.

Tässä autotallin kulmaa. Kuvassa ei vielä näy, mutta asettelin jo rännien alle suppilot. Paitsi autotallin toiseen kulmaan. Siellä kaivo on puolen metrin päässä rännistä. Siihen pitäisi keksiä joku kikkakakkonen. Ehdotuksia?

Tässä näkyy miten ränni päättyy Vesitaskuun:

Viikonloppuna aloiteltiin myös autokatoksen alakaton tekoa. Ensin laitettiin valmiiksi maalatut ruoteet kiinni:

Sitten lautoja päälle. Ulkona maanneet laudat ovat melkoisen kieroja, joten kovin tasavälistä tuosta ei tule, vaan eipä se tuolta pitkälle näy. Oma moka kuitenkin…

Puoleen väliin saatiin laudoitettua tuo viikonloppuna ja tänään jatketaan.

Ja onhan tässä tehty muutakin; istutettu pari mäntyä lisää, purettu trampoliini talveksi, järkätty pihaa talvikuntoon kärrätty ja levitetty kuorikatetta yms. yms. Ei nää hommat ihan heti lopu.

Asfaltti ja kiveys

Toissa viikon lopulla Asfalttiurakointi KK tuli asfalttihommiin. Ensin lastattiin kuuma massa koneeseen:

Sen jälkeen asfaltoitiin naapurin autokatos ja sitten siirryttiin meidän pihalle. Kiveyksen reunasta aloitettiin:

Pikku jyrä oli matkassa. Hyvin näytti kiveys sen kestävän:

Asfalttikone mahtui autokatokseen:

Pieni videokin aiheesta löytyy:

Pikkuraksaaja testaa uutta asfalttia innoissaan:

Meillä siis asfaltoitiin kuvassakin näkyvä kadulta naapurin tontin läpi meille tuleva ajotie, naapurin autokatos ja meidän autotallin edusta, yhteensä n. 300 neliötä. Meidän osuus on tietysti oma piha ja lisäksi puolet ajotiestä. Ei se ilmaista ole, mutta paljon halvempaa kuin kiveys. Ja kuitenkin siisti ja tasainen, eikä tarvitse tuskailla joka paikkaan kulkeutuvan hiekan kanssa.

Kiveystäkin on jatkettu. Tässä olen hakemassa asennushiekkaa Hornborgilta.

Pätkä hiekkaa taas levitetty ja tasoitettu. Siihen sitten kiveä kiven perään.

Kiveys on tältä erää jo lähes valmis, yksi pieni pätkä ulkovesihanan edustalle puuttu vielä. Sitten tärytys ja saumaus. Pysyisi vaan lumi ja pakkaset vielä sen aikaa poissa.

Istutuksia ja kiveystä

Istutukset ovat edenneet. Kävelytiehen rajoittuva tontin eteläraja on pientä viimeistelyä vaille valmis. Siihen tuli kahteen riviin (kartio-?) tuijia. Plantagenista löytyi tarjouksesta noita isompia (140-160 cm), jotka ovat ulompana. Sisemmäksi laitettiin vähän pienempiä. Kristiina kertonee näistä vielä lisää.

Kiveyksen teko on myös aloitettu. Alunperinhän se piti teettää, mutta lompakko oli eri mieltä. Lisäksi ajattelin Jeremy Clarksonin sanoin: ”How hard can it be?”

Eihän se lopulta kovin vaikeaa ole, mutta aika raskasta ja hidasta. Ohjeita löytyi Citykivi.fi:stä ja Pihakivi.com:sta ja niiden avulla lähdettiin liikkeelle. Ensin pitäisi pohja tasoittaa ja täryttää. Tässä kohtaa oikaistiin hieman; pohjat on tasoitettu ja tärytetty aikanaan jo kahteenkin kertaan ja lisäksi maa on painunut pari talvea, joten tein vain pientä hienosäätöä tasoituksen kanssa.

Kiveys ei ulotu ihan talon sokkeliin asti, vaan päättyy tulevan terassin alle. Niinpä kiveyksen teko aloitettiin tallin sokkelin vierestä, se kun on ainoa kiinteä linja kiveyksen reunalla. Sokkelin viereen asetin pari senttiä paksun riman ja sopivan matkan päähän toisen. Sitten lapioin asennushiekkaa rimojen väliin ja tasoitin hiekan vetämällä laudan pätkää rimoja vasten tukien. Seuraavaksi otin sokkelin vieressä olleen riman pois ja täytin ja tasoitin raon asennushiekalla. Tässä muutama ensimmäinen kivi paikoillaan:

Kumivasara ei ole sitä varten että kivet hakattaisiin voimalla hiekkaan, sillä vain napautetaan kevyesti kivet toisiaan vasten. Kivien joka sivulla on pienet kohoumat jolloin saumarako muodostuu automaattisesti.

Ensimmäisten kolmen rivin jälkeen valmistin tuollaisen ”tasauslaudan”, ts. sahasin laudan päähän pykälän, joka on hieman matalampi kuin kiven korkeus (tämä huomioi asennushiekan painumisvaran). Tasauslaudalla hiekan tasoitus onnistuu niin että laudan toinen pää tukeutuu maassa olevaan rimaan ja toinen pää valmiin kiveyksen päälle. Kuvassa tasauslauta ja seuraavat rivit asentumassa

Ohjeissa sanotaan että seuraavia kiviä asennetaan aina valmiin kiveyksen päältä, mutta minusta helpompaa oli tasoittaa hiekkaa kolmea riviä varten ja asentaa kivet tasoitetun hiekan vierestä. Se ei tietty onnistu, jos asennushiekkaa levitetään isommalle alalle kerrallaan, mutta nyt niin ei kuitenkaan voinut tehdä jatkuvan sateen uhkan vuoksi. Sateen vuoksi kivetty mutta saumaamaton alue peitettiin pressuilla, ettei valuva vesi syö asennushiekkaa kivien alta.

Asfalttia vasten tulevan kiveyksen reunan tuin maakostealla betonilla, jotta kivet pysyvät paikoillaan asfaltin asennukseen asti. Kuvassa myös lankku, joka asetettiin asfaltin toista reunaa varten. Siihen tulee myös vähän kiveystä, mutta tällä aikataululla sitä ei päästy vielä tekemään.

Kiveysten muiden reunojen tukemiseen kokeiltiin tälläistä Bauhausista löytynyttä Valley View:n tuotetta:

Asennus oli helppoa, mutta en kyllä ole ihan vakuuttunut tuon pitävyydestä. Taidan laittaa reunoihin vielä lisätueksi ”makkaran” maakostealla betonilla.

Reunojen tukemisen jälkeen harjasin saumoihin mustaa saumaushiekkaa. Sitten vuorossa oli tärytys pienellä täryllä, joka löytyi läheisestä Cramosta kolmella kympillä per päivä. Tärytys tasoittaa pienet korkeusheitot kiveyksessä ja saa saumaushiekan valumaan paremmin saumoihin.

Tärytyksen jälkeen vielä toinen kierros harjalla ja saumaushiekalla. Saumaus olisi helpompaa jos kivet ja hiekka olisi ihan rutikuivaa. Nyt oli vähän nihkeää koko ajan. Täytynee lisätä hiekkaa vielä lisää kuivemmilla keleillä.

Vajaa puolet kiveyksestä on nyt tehty. Sään salliessa talon ja tallin välinen osuus tehdään valmiiksi vielä tänä syksynä. Loput jäänevät ensi kevääseen. Pääasia oli että saatiin osa asfalttia vasten tulevasta kiveyksestä valmiiksi. Näin saadaan saumasta siistimpi ja asfaltin reuna oikeaan korkoon helpommin.

Asfaltista puheen ollen, Asfalttiurakointi KK:n kaverit kävivät tekemässä autopihalle, ajotielle ja naapurin autokatokseen pohjat valmiiksi ja asfaltti tulee ensi viikolla!

Ensimmäisen vuoden sähkönkulutus

Reilu vuosi on nyt asuttu talossa ja lienee aika aloittaa sarja kirjoituksia myös asumiskokemuksista. Hyvä aloitus lienee tutkailla ensimmäisen vuoden sähkönkulutusta.

Uusia huonekaluja

Muutimme taloon touko – kesäkuun vaihtessa 2011. Elokuussa kilpailutimme sähkönmyyjät ja voittajaksi selviytyi Helen (Helsingin energia), jonka kanssa solmimme elokuun 17. päivä 2011 alkaen kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen kiinteällä hinnalla. Olemme aiemminkin olleet Helenin asiakkaita ja jo silloin koimme yhtiön palvelumotivaation ja -käytännöt hyviksi; ja tuo mielipide pitää edelleen. Tänään siis muistaessani kirjauduin Helenin online-palveluun katsastamaan yhteenvedon ensimmäisen sopimusvuoden sähkönkulutuksesta. Toki asia olisi selvinnyt jo aiemmin tutkailemalla Fortumin siirtolaskuja, mutta… enpä tutkaillut.

Onks tää sähkökaapeli?

Ja sitten niitä lukuja: Välillä 17.8.2011 – 16.8.2012 sähköä on kulunut yhteensä 14030 kWh. Talvikuukausina sähköä on kulunut reilusti yli tuhat kilovattituntia per kuukausi – huippu taisi olla helmikuussa – ja vähiten kulutusta on ollut tietysti kesäkuukausina. Tänä kesänä tosin heinäkuussa meni enemmän sähköä kuin kesäkuussa, mikä selittynee sillä, että maalasimme taloa ja käytössämme oli sähkötoiminen henkilönostin – lisäksi muutamana yönä ilmanvaihtokoneen kesäjäähdytys oli päällä koko yön. Vertailutietona mainittakoon, että viimeisenä asumisvuonna edellisessä talossamme (104 m2, kahdessa tasossa, sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka, rakennusvuosi 2004) kulutimme 19460 kWh, huolimatta tietoisesta yrityksestämme säästää sähköä. Koska tapamme käyttää sähköä tuskin on tässä välissä muuttunut kovin radikaalisti, ja huomioiden, että perheemme henkilömääräkin on kasvanut yhdellä, selitys nykyiselle alhaisemmalle sähkönkulutukselle ei löydy meistä sähkön käyttäjistä.

Makkarat paistuvat meheviksi induktio-liedellä.

Mikä on muuttunut? Talo on isompi (lämmitettävää alaa on nyt noin 150 m2) ja kyljessä vielä melkein 50 m2 autotalli-varasto. Lisäksi tosiaan väkimäärä ja sen seurauksena myös esim. pyykin määrä on kasvanut. Ensimmäisenä vuonna lämmityksen ja ilmanvaihdon säädötkin kuluttivat vähän ekstraa ennen kuin kaikki säädöt saatiin kohdilleen. Toisaalta, valaistuksessa on käytössä vähemmän halogeeneja ja olohuoneen isot ikkunat tuovat pimeämpinäkin vuodenaikoina sen verran valoa sisälle, että päivävalaistuksen tarve on vähentynyt merkittävästi. Kaikki kodinkoneet ovat uusia (pesutornia lukuun ottamatta) ja vähemmän kuluttavia, myös tv:t. Talossa on paksummat seinät, parempi eristys, se ei vedä eikä vuoda ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä (versus sähköpatterit seinillä). Lisäksi ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenotto, joka lämmittää tuloilmaa eli kaikenlainen vetoisuuden tunne on vähentynyt radikaalisti (vanhassa talossa korvausilma tuli suoraan ulkoa ikkunoiden päällä olevista venttiileistä, hyrrrr!) Ja, ja, ja… ai niin: meillä on maalämpö.

Tuolta se lämpö otetaan.

Toki sähköä voisi mennä vielä vähemmän, jos: Minä en kokisi alle 23 asteen sisälämpötilaa liian alhaiseksi (lapsuus tropiikissa jättää jälkensä). Polttaisimme takkaa talven aikana usemmin kuin 5 kertaa (se siitä tunnelmoinnista). Kuivaisin pyykkiä enemmän narulla kuin kuivurissa (minkäs teet kun yöllä huomaat, että seuraavaksi päiväksi ei ole enää puhdasta vaatetta lapsen päälle pantavaksi). Minä, mies ja lapsi emme kaikki nauttisi niin kovin pitkistä lämpimistä suihkuista (ks. alla, milloin saunamme valmistuu?). Emme heinäkuun aikana ”leikkisi” kolmea viikkoa sähkökäyttöisellä henkilönostimella (nosturin sähkönkulutus laski varmaan puoleen kun vihdoin tajusimme sammuttaa kojeen aina silloin kun ei ollut tarvetta liikuttaa sitä). Autotallissa ei olisi sähkölämmitystä (mitä siellä ei viime talvena edes ollut asennettuna, mutta irtopatterimme olivatkin sitten aika tehokkaita). Koko ajan ei olisi tietsikka (tai pari) päällä sekä televisio yksikseen huhuilemassa tv-huoneessa (”joku” on muuten siitä rasittava tyyppi, että jättää aina tv:n päälle kun poistuu sen äärestä).

Ilmojen halki käy…

Toisaalta sähköä voisi mennä enemmänkin, jos: Seuraava talvi olisikin erityisen poikkeuksellisen kylmä ja pitkä. Saisimme vihdoin saunan valmiiksi ja saunomiskuntoon ja olisimmekin poikkeuksellisen innokkaita saunojia. Saisimme ulkovalot paikoilleen ja haluaisimme pitää niitä usein päällä. Muutenkin viihtyisimme enemmän valossa ja valaistuksessa. Ja sähkösaha tai -sirkkeli laulaisi taas useammin.

Kun tästä aukosta kurkistaa niin joskus tulevaisuudessa näkyy myös sauna!

Olen tyytyväinen sähkönkulutuslukemaan, joka on pienempi kuin rakennusprojektimme alkuaikoina uskalsin edes toivoa, vaikka suunnitteluvaiheen viitteellinen energiatodistus lupailikin hyvää. Tältä osin projektimme on siis varsin onnistunut. Toki on varmasti pilvin pimein talonsa samaan aikaan rakentaneita, joilla on vielä tiiviimpi talo, paksummat seinät, enemmän eristettä…. ja pienempi sähkönkulutus. Kivat teille!

EDIT 29.10.2012 / Harri

Anonyymi kyseli tuolla kommenteissa maalämpöpumpun käyttötunteja vuodessa. Eipä ole tullut pidettyä kirjaa, mutta lämmöt on laitettu päälle maaliskuun lopussa viime vuonna ja eilen pumpun loki näytti tältä:

Eli vuosi ja seitsemän kuukautta pumppu on nyt pyörinyt. Pari ensimmäistä kuukautta lämmöt oli vähän pienemmällä, eikä lämmintä vettä käytetty kun muutettiin vasta kesäkuun alussa.

Karkeasti laskien tuosta tullee suunnilleen sama 2000 tuntia / vuosi kuin Anonyymilläkin. Mainittakoon vielä että takkaa ei juurikaan ole tuona aikana käytetty.

Viimeiset kolme viikkoa…

…ovat olleet sellaista matalalentoa ettei ole blogiakaan ehtinyt päivittää. Yritetäänpä nyt ottaa vahinko takaisin.

Edellisen kirjoituksen jälkeen maalausta jatkettiin vielä loppuviikko. Ihan kaikkea talosta ei saatu valmiiksi ja autotalli jäi pahasti kesken. Maalausta yritetään jatkaa vielä loppukesän aikana säiden ja muiden hommien salliessa. Tässä viimeisin kuva eteläpäädystä, joka on käytännössä valmis maalauksen osalta:

Nosturi palautettiin perjantaina Ramirentiin ja kahden viikon lasku oli 800 euron tietämillä. Seuraava viikko vietettiin Portugalin vieraiden kanssa ”lomaa” mökillä jo tutuksi tulleen maalauksen merkeissä. Mökillä maalattiin Vinhalla ja meillä kotona Uulan petrooliöljymaalilla, ja täytyy kyllä sanoa että Uulalla on kyllä noin sata kertaa mukavampi maalata. Vinha on kummallista litkua joka ei meinaa millään peittää kunnolla.

Keväällä pyysimme tarjouksia pihatöistä useammaltakin alan yritykseltä, mutta huonolla menestyksellä. Taitaisi olla viisainta pyytää tarjoukset jo edellisenä syksynä. Muutama tarjous kyllä saatiin, mutta hinnat olivat hirvittäviä jo ilman mitään istutuksiakaan. Niinpä päätimme teettää vain maanvaihdot ja täytöt ulkopuolisella, ja tehdä istutuksia ja muita pintarakenteita pikku hiljaa itse.

Tässä vaiheessa vedimme ässän hihasta ja otimme yhteyttä jo tontin pohjatyöt erinomaisella otteella tehneeseen ja senkin jälkeen muutamaan kertaan meitä auttaneeseen Maarakennusliike Elg Oy:öön. He lupasivat tulla taas hätiin ja työ sovittiin tehtäväksi heinä-elokuun vaihteessa. Niinpä mökkilomailun jälkeen tuli kiire siivota piha, jotta Tero pääsisi möyrimään pihalle koneineen.

Pienempää järjestelyä ja siivousta tein jo ennen mökille lähtöä, mm. yksi pesällinen kiukkuisia ampiaisia joutui etsimään uuden kodin. Pahoittelut tästä. Kälyn miehen kanssa uurastimme sitten helteessä koko päivän noiden tavarakasojen kanssa. Autokatoksen, kuistin ja terassin alakattojen laudat ja seinämien rimat siirsimme autotalliin ja muun käyttökelpoisen tulevan terassin paikalle olohuoneen ikkunan alle. Poltettavat puut terassin toiselle kulmalle. Ylijääneet kattopellit eivät mahtuneet muualle kuin talon päätyyn. Peräkärryllinen kaatiskamaakin taas tuli. Homma saatiin tehtyä, mutta en muista olleeni yhtä poikki ikinä. Suuret kiitokset Fredille! Varmaan kiva tulla lomalle Suomeen ja joutua heti maalaus- ja kantohommiin.

Viime maanantaina olikin sitten suuri päivä, varsinkin Pikkuraksaajalle:

Haltioitunut nuori mies vietti seuraavat päivät seuraten tarkasti kaivinkoneen jokaista liikettä. Rakentamisessa edes lähellekään yhtä kiinnostavaa on tainnut olla vain arkkitehdin moottoripyörä.

Tässä Teron tyylinäyte:

Vaivattomasti asentui myös yksi korotuspala maalämpökaivoon, kauhalla vain kansi pois, korotuspala paikoilleen ja kansi nätisti takaisin.

Hetken kuluttua pihalla näytti jo tältä:

Myös itäsivusta kaivettiin auki.

Ja täytettiin tietysti myös. Sama takapihalla, tässä näkyy hyvin missä vaiheessa maalausprojekti on.

Pintamaata (rikkaruohoja ja savea) kaivettiin pois keskimäärin 20 senttiä ja istutuskuopista toista metriä. Multaa päälle saman verran. Ja ei, emme istuttaneet keppejä kasvattaaksemme niistä polttopuita, vaan kepit merkkaavat istutuskuoppia.

Autotallin taustalta vaihdettiin maat myös ja Teron toimesta kaivotkin löysivät oikean koron.

Tähän lätäkköön tulee Kristiinan ideoima kosteikko. Kuopassa on nyt vain savipohja, mutta aika hyvin se tuntuu silti pitävän vettä.

Nurmikko tulee kiertämään terassia etupihalla. Paljon enempää sitä ei sitten tulekaan. Pihalle lisättiin myös hieman soraa kiveyksen pohjaksi.

Maarakennusliike Elg teki taas kerran erinomaista työtä ja nopeasti. Vajaassa kolmessa päivässä oli maat vaihdettu ja muotoiltu. Loppuviikosta ehtivät kaivaa vielä naapurillekin autokatoksen pohjat ja täryttää meidän pihalle tuodut sorat.

Paljonhan tuohon jää vielä itsellekin tekemistä ja se aloitettiin lauantaina hakemalla puiden taimet Lohjan Taimiteutarilta, jossa on hyvä valikoima ja kohtuulliset hinnat. Palvelukin pelasi mainiosti.

 Kristiina istuttamassa ensimmäistä puuta, tuo taisi olla siperiankuusi (edit. Kristiina: kuvassa palsamipihta eli amerikkalaisten ”joulukuusi”):

 Nämä puolestaan ovat makedonian mäntyjä:
 

Kristiina lupasi kertoa pihan suunnittelusta, kasvien valinnasta ja pihahommista myöhemmin lisää.

Eilen kävin hakemassa Hornborgilta vielä lisää havupuumultaa ja nurmikkojyrän. Sain takapihan tasoitettua ja siitä pitäisi jatkaa tällä viikolla – paha vaan että nyt on lomat loppu. Huomenna sen sijaan tulee asfalttimies katsastamaan mestat.