IV-koneen ongelma ratkaistu

Meillä on ollut Enervent Pandion IV-koneen kanssa pieni, mutta kiusallinen ongelma uudesta asti. Tai oikeastaan ongelma on ollut koneen ohjauspaneelin kanssa.

Ongelma ei ole häirinnyt päivittäistä elämää ja sen takia sen selvittäminen on jäänyt kaiken muun varjoon. Hiljattainen nuohoojan käynti toi ongelman taas esiin ja ryhdyin sitä selvittämään.

Ongelma oli seuraava; kun IV-koneen laittoi pois päältä (suodattimien vaihtoa tai vaikka nuohoojan käyntiä varten), ohjauspaneeli ei herännyt henkiin IV-koneen käynnistyksen jälkeen. IV-kone kyllä käynnistyi ja toimi normaalisti, mutta ohjauspaneeli oli ihan pimeänä, eikä esim. säätönappulat toimineet. Ohjauspaneelin piirilevyllä olevat LEDit kyllä vilkkuivat, niin että virtaa se sai ja dataakin taisi kulkea. Ei auttanut IV-koneen uudelleen käynnistys, töpselin irroitus tms. Ohjauspaneelille tulevan piuhan irroitus ja kiinnitys 3-8 kerran jälkeen auttoi.

Johdossa tai liittimessä ei ollut huono kosketus tms. sillä näyttö ei pätkinyt vaikka miten piuhaa heilutti ja nyki. Näyttö myös toimi virheettömästi aina seuraavaan IV-koneen sammutukseen asti.

Olin asiasta Enerventiin yhteydessä ja he tulivat siihen tulokseen että helpointa lienee kokeilla uudella ohjauspaneelilla. Sainkin uuden ohjauspaneelin postitse ja siinä vaiheessa homma meni mielenkiintoiseksi.

Uusi näyttö kyllä heräsi heti henkiin, mutta lämpötilan ja puhallinnopeuden säädöt näyttivät nollaa, Pikatoiminnot-valikko oli ihan tyhjä, samoin kuin kaikki asetukset, Info-valikko väitti koneen malliksi Pingviniä. Lisäksi vaikka nappulat toimivat niin että valikkoja pääsi selaamaan, lämpötilan ja puhallin nopeuden säädöt eivät reagoineet mitenkään. Vaihtaessa alkuperäisen ohjauspaneelin paikoilleen se toimi samoin kuin ennenkin, kunhan sen sai herätettyä henkiin.

Sitten epäiltiin taas ohjauspaneelin ja IV-koneen välistä piuhaa tai liittimiä ja tultiin siihen tulokseen että parasta on saada Enerventin oma huoltomies paikalle.

Huoltomies kytki alkuperäisen ja uuden ohjauspaneelin vuorotellen uudella piuhalla IV-koneeseen vain todetakseen että molemmilla sama käytös jatkuu kuin aiemminkin. Sitten päivitettiin uusimmat softat sekä IV-koneeseen ja ohjauspaneeleihin.

Läppärillä (nämäkin) vehkeet nykyään korjataan. Paitsi että eipä se auttanut tuokaan. Sitten huoltomies vaihtoi vielä yhden uuden ohjauspaneelin piuhan päähän ja johan alkoi homma toimimaan. Eli siis alkuperäinen ja uusi varaosaohjauspaneeli olivat molemmat viallisia. Kolmas kerta toden sanoo!

Täytyy sanoa että Enerventin palvelu ja takuu toimi taas hienosti, niinkuin aiemmin laakeriongelmankin kanssa.

Toissa syksyisessä kirjoituksessa ja erityisesti sen kommenteissa on keskusteltu IV-koneen säädöstä. Siihen liittyen sen verran että talven aikana meissä heräsi saituus ja ajattelimme säästää sähköä säätämällä IV-koneen puhallusta ja lämpötilaa pienemmälle. Lämpötila tiputettiin 15 asteeseen ja puhallusnopeus 33 %:iin. Niinhän sitä voi äkkiseltään luulla, että tuolla säästäisi… Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin epäilys heräämään kun ohi kulkiessa IV-koneen ohjauspaneeliin vilkaistaessa se useimmiten näytti että tuloilman esilämmitys on sähköllä.

Nostin lämmöt ja puhallusnopeudet takaisin myöhemmin ja huoltomies vahvisti tänään epäilyni, eli jos puhallusnopeus on liian pienellä, lämmöntalteenottoon ei tule tarpeeksi lämpöä jolloin sähkölämmitys kytkeytyy päälle. Huoltomies suositteli että kovilla pakkasilla voi puhallusnopeuden jopa nostaa vaikka 50 % asti, jotta lämpöä riittää. Normitilanteessa hyvä puhallusnopeus on kuulemma mitoituksista ja säädöistä riippuen 40-45 %. ”Poissa”-tila on sitten erikseen.

P.S. Juuri ilmestyneessä Rakennusmaailma-lehdessä on LTO-koneiden vertailu, kts. http://rakennusmaailma.fi/vertailut/lammontalteenottokoneet

Kokemuksia maalämmöstä

Sain ehdotuksen kirjoittaa maalämpökokemuksistamme. Tämä on siis maksettu mainos. Ei tosin Tom Allenin taholta joka siis toimitti oman maalämpöjärjestelmämme.

Miksi ylipäätään valitsimme maalämmön? Perustelut löytyvät tuolta UKK-sivulta, mutta säästän sinulta klikkauksen ja lainaan itse itseäni tähän:

Edellisessä talossa oli suorasähkölämmitys pattereilla. Se oli kallista. Kaukolämpö epäilyttää monopolin ja hintojen nousun takia. Öljy ei ole tätä päivää ja puupelletit hankalia. Poistoilmalämpöpumppumyyjä sanoi ettei se yksin riitä. Vesi-ilmalämpöpumppu on liian riippuvainen ulkoilman lämpötilasta.

Maalämpö siis valittiin ja toimittajaksi valikoitui Tom Allen:

Tarjous oli hinnaltaan keskitasoa, ei halvin mutta ei kalleinkaan. Tuntui siltä että toiset tarjosivat pienempää pumppua lähinnä sen takia että saavat hintaa painettua alaspäin. Valitsimme Tom Allenin lähinnä suositusten, tehokkaamman pumpun, paremman takuun ja toimituksen kattavamman sisällön takia.

Toimitus ja asennus sujui hyvin, meidän ei tarvinnut paljon muuta tehdä kuin availla ovia. Varsinaisia kokemuksia muista toimittajista ei ole mutta jos vertaan juttuihin joita olen kuullut, niin Tom Allenin eduksi luettakoon lisäksi mm. se että asentajat kantoivat itse pumpun autosta tekniseen tilaan ja porausjäte kerättiin talteen ja kuljetettiin pois. Vaivatonta oli myös se että lämpökaivo, pumppu ja lattialämmitys asennuksineen tuli kaikki yhdestä paikasta. Ei tarvinnut sumplia usean toimittajan kesken.

Entäpä sitten käyttö? Pienen säätämisen jälkeen koko härvelin on voinut melko pitkälti unohtaa. Toki olen välillä käynyt katsomassa että kaikki on kunnossa, mutta muuten tuota ei ole tarvinnut ihmetellä. Lämpöä on riittänyt tasaisesti. Vähän liiankin, sillä meinaa tuo takan hyödyntäminen jäädä vähiin. Myös lämmintä vettä on riittänyt hyvin, vaikkei erillistä varaajaa olekaan. Saas nähdä miten käy kun pikkuraksaaja kasvaa teini-ikään ja alkaa lotraamaan enemmän…

Sähkönkulutuksesta Kristiina teki selkoa tässä kirjoituksessa. Lyhyesti voisi sanoa että olemme oikein tyytyväisiä.

Kaikki aiemmat maalämpöön liittyvät kirjoitukset löydät tästä.

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä että maalämpö oli meille hyvä valinta. Jos mietit itse vastaavaa, niin Tom Allenin lisäksi kannattanee pyytää tarjous TecHeat (http://www.techeat.fi/) / GeoDrill (http://www.geodrill.fi/) -kaksikolta. Ko. sivuihin kannattaa tutustua muutenkin, niissä on mukavasti lisätietoa maalämmöstä ja sen asennuksesta.

Ensimmäisen vuoden sähkönkulutus

Reilu vuosi on nyt asuttu talossa ja lienee aika aloittaa sarja kirjoituksia myös asumiskokemuksista. Hyvä aloitus lienee tutkailla ensimmäisen vuoden sähkönkulutusta.

Uusia huonekaluja

Muutimme taloon touko – kesäkuun vaihtessa 2011. Elokuussa kilpailutimme sähkönmyyjät ja voittajaksi selviytyi Helen (Helsingin energia), jonka kanssa solmimme elokuun 17. päivä 2011 alkaen kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen kiinteällä hinnalla. Olemme aiemminkin olleet Helenin asiakkaita ja jo silloin koimme yhtiön palvelumotivaation ja -käytännöt hyviksi; ja tuo mielipide pitää edelleen. Tänään siis muistaessani kirjauduin Helenin online-palveluun katsastamaan yhteenvedon ensimmäisen sopimusvuoden sähkönkulutuksesta. Toki asia olisi selvinnyt jo aiemmin tutkailemalla Fortumin siirtolaskuja, mutta… enpä tutkaillut.

Onks tää sähkökaapeli?

Ja sitten niitä lukuja: Välillä 17.8.2011 – 16.8.2012 sähköä on kulunut yhteensä 14030 kWh. Talvikuukausina sähköä on kulunut reilusti yli tuhat kilovattituntia per kuukausi – huippu taisi olla helmikuussa – ja vähiten kulutusta on ollut tietysti kesäkuukausina. Tänä kesänä tosin heinäkuussa meni enemmän sähköä kuin kesäkuussa, mikä selittynee sillä, että maalasimme taloa ja käytössämme oli sähkötoiminen henkilönostin – lisäksi muutamana yönä ilmanvaihtokoneen kesäjäähdytys oli päällä koko yön. Vertailutietona mainittakoon, että viimeisenä asumisvuonna edellisessä talossamme (104 m2, kahdessa tasossa, sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka, rakennusvuosi 2004) kulutimme 19460 kWh, huolimatta tietoisesta yrityksestämme säästää sähköä. Koska tapamme käyttää sähköä tuskin on tässä välissä muuttunut kovin radikaalisti, ja huomioiden, että perheemme henkilömääräkin on kasvanut yhdellä, selitys nykyiselle alhaisemmalle sähkönkulutukselle ei löydy meistä sähkön käyttäjistä.

Makkarat paistuvat meheviksi induktio-liedellä.

Mikä on muuttunut? Talo on isompi (lämmitettävää alaa on nyt noin 150 m2) ja kyljessä vielä melkein 50 m2 autotalli-varasto. Lisäksi tosiaan väkimäärä ja sen seurauksena myös esim. pyykin määrä on kasvanut. Ensimmäisenä vuonna lämmityksen ja ilmanvaihdon säädötkin kuluttivat vähän ekstraa ennen kuin kaikki säädöt saatiin kohdilleen. Toisaalta, valaistuksessa on käytössä vähemmän halogeeneja ja olohuoneen isot ikkunat tuovat pimeämpinäkin vuodenaikoina sen verran valoa sisälle, että päivävalaistuksen tarve on vähentynyt merkittävästi. Kaikki kodinkoneet ovat uusia (pesutornia lukuun ottamatta) ja vähemmän kuluttavia, myös tv:t. Talossa on paksummat seinät, parempi eristys, se ei vedä eikä vuoda ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä (versus sähköpatterit seinillä). Lisäksi ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenotto, joka lämmittää tuloilmaa eli kaikenlainen vetoisuuden tunne on vähentynyt radikaalisti (vanhassa talossa korvausilma tuli suoraan ulkoa ikkunoiden päällä olevista venttiileistä, hyrrrr!) Ja, ja, ja… ai niin: meillä on maalämpö.

Tuolta se lämpö otetaan.

Toki sähköä voisi mennä vielä vähemmän, jos: Minä en kokisi alle 23 asteen sisälämpötilaa liian alhaiseksi (lapsuus tropiikissa jättää jälkensä). Polttaisimme takkaa talven aikana usemmin kuin 5 kertaa (se siitä tunnelmoinnista). Kuivaisin pyykkiä enemmän narulla kuin kuivurissa (minkäs teet kun yöllä huomaat, että seuraavaksi päiväksi ei ole enää puhdasta vaatetta lapsen päälle pantavaksi). Minä, mies ja lapsi emme kaikki nauttisi niin kovin pitkistä lämpimistä suihkuista (ks. alla, milloin saunamme valmistuu?). Emme heinäkuun aikana ”leikkisi” kolmea viikkoa sähkökäyttöisellä henkilönostimella (nosturin sähkönkulutus laski varmaan puoleen kun vihdoin tajusimme sammuttaa kojeen aina silloin kun ei ollut tarvetta liikuttaa sitä). Autotallissa ei olisi sähkölämmitystä (mitä siellä ei viime talvena edes ollut asennettuna, mutta irtopatterimme olivatkin sitten aika tehokkaita). Koko ajan ei olisi tietsikka (tai pari) päällä sekä televisio yksikseen huhuilemassa tv-huoneessa (”joku” on muuten siitä rasittava tyyppi, että jättää aina tv:n päälle kun poistuu sen äärestä).

Ilmojen halki käy…

Toisaalta sähköä voisi mennä enemmänkin, jos: Seuraava talvi olisikin erityisen poikkeuksellisen kylmä ja pitkä. Saisimme vihdoin saunan valmiiksi ja saunomiskuntoon ja olisimmekin poikkeuksellisen innokkaita saunojia. Saisimme ulkovalot paikoilleen ja haluaisimme pitää niitä usein päällä. Muutenkin viihtyisimme enemmän valossa ja valaistuksessa. Ja sähkösaha tai -sirkkeli laulaisi taas useammin.

Kun tästä aukosta kurkistaa niin joskus tulevaisuudessa näkyy myös sauna!

Olen tyytyväinen sähkönkulutuslukemaan, joka on pienempi kuin rakennusprojektimme alkuaikoina uskalsin edes toivoa, vaikka suunnitteluvaiheen viitteellinen energiatodistus lupailikin hyvää. Tältä osin projektimme on siis varsin onnistunut. Toki on varmasti pilvin pimein talonsa samaan aikaan rakentaneita, joilla on vielä tiiviimpi talo, paksummat seinät, enemmän eristettä…. ja pienempi sähkönkulutus. Kivat teille!

EDIT 29.10.2012 / Harri

Anonyymi kyseli tuolla kommenteissa maalämpöpumpun käyttötunteja vuodessa. Eipä ole tullut pidettyä kirjaa, mutta lämmöt on laitettu päälle maaliskuun lopussa viime vuonna ja eilen pumpun loki näytti tältä:

Eli vuosi ja seitsemän kuukautta pumppu on nyt pyörinyt. Pari ensimmäistä kuukautta lämmöt oli vähän pienemmällä, eikä lämmintä vettä käytetty kun muutettiin vasta kesäkuun alussa.

Karkeasti laskien tuosta tullee suunnilleen sama 2000 tuntia / vuosi kuin Anonyymilläkin. Mainittakoon vielä että takkaa ei juurikaan ole tuona aikana käytetty.