Arkistot vuoden mukaan: 2011

Autotallin levytys alkuun

Julkaistu , kirjoittanut

Viikonloppuna pääsimme vihdoin autotallin sisäseinien levytyksen kimppuun. Aiemmin olimme siivonneet ja osin tyhjentäneet tallia autokatokseen. Toimme mökiltä pari öljytäytteistä irtopattereita lämmitystä varten. Sen verran tallissa on eristeitä, että yksikin olisi varmaan riittänyt.

Kävimme hakemassa kipsilevyt viikolla Tammiston Byggmaxista. Autotallin sisäkorkeus on nimittäin 240 cm:n luokkaa ja Byggmaxista löytyi lyhyempää 2520 mm pitkää levyä hintaan 7,99 € / kpl. Normaalisti käyttämämme Puukeskus tarjosi vain tavallista 2600 mm pitkää levyä vähän vajaa kymmenellä eurolla. Levyjä tarvitaan vain kolmisenkymmentä, joten suurta säästöä tuosta ei tule, mutta tuleepahan samalla vähemmän hukkaa kannettavaksi kaatikselle.

Katossa ja päädyssä näkyvät ruskeat levyt ovat timpureiden huhtikuussa laittamia levyjä, jotta saatiin silloin nosto-ovi asennettua. Byggmaxin levyt ovat pintapuolelta valkoisia.

Työskentelypisteen järjestelyn, työkalujen etsinnän ja yleisen ihmettelyn jälkeen saimme neljä levyä seiniin. Ja olivat muuten ensimmäiset neljä levyä jotka ikinä itse asennettiin, joten harjoittelun piikkiin tuo meni. Näin oli tarkoituskin, sillä emme ole vielä vuokranneet levyhissiä ja kattolevyt olisi tarkoitus laittaa ensin. Tuossa kohtaahan kattolevyjä oli jo paikoillaan. Lisäksi teippailimme höyrynsulkumuovia ja kulmasaumoihin laitoimme akryylimassaa. Koska kyseessä on autotalli, seinien tasoituksen kanssa ei kauheasti aiota vaivaa nähdä. Ruuvien kannat tasoitettaneen, mutta saumanauhan kanssa ei aleta leikkimään. Valkoinen maali päälle vaan. Rojukasat peittävät seinät kuitenkin pian.

Rojuista puheen ollen, autotallissa oleva tavaran määrä vaikuttaa työjärjestykseenkin. Seuraavaksi tuo pääty tasoitetaan tarvittavilta osin ja maalataan. Sen jälkeen tungetaan kaikki tavara sinne, jolloin pääsemme teippaamaan loput höyrynsulkumuovit muualta. Sitten vuokraamme levyhissin ja laitamme loput kattolevyt paikoilleen. Näin saamme minimoitua levyhissin vuokra-ajan ja tilaa sen kanssa työskentelyyn. Suraavaksi sitten seinät ja sen jälkeen Terawatt saakin tulla asentamaan valaisimet ja kiinteät patterit.

Hiphurraa!

Julkaistu , kirjoittanut

Kuudes kerta toden sanoo! Meillä on vihdoin KHH:n allaskaapissa oikeanlainen ovi! Juttuhan meni niin että ensimmäinen ovi oli väärän kokoinen, toinen hävisi matkalla, kolmannessa kahvan vaatima kolo oli jyrsitty väärään kohtaan, neljännessä sitä ei ollut jyrsitty ollenkaan ja viidennessä oli väärän mallinen kahva.

Hyvitykseksi sekoilusta saimme Puustellilta Iittalan All Steel setin, jossa oli iso kattila, pienempi kasari sekä paistinpannu. Varsin laadukkaan oloisia ovat ja tulivat tarpeeseen, kun suurimman osan vanhoista jouduimme heittämään pois induktiolieden takia.

Sekalaisia hommia

Julkaistu , kirjoittanut

Smyygejä ja muuta laitettiin viime viikolla vielä lisää. Nyt sisäänkäynti alkaa näyttää paremmalta. Kynnyspellitkin on paikoillaan.

Autotalliinkin tuli tuollainen somistesoiro. Nimaco laittoi myös pitkille sivuille räystään alle puuttuvat laudat. Jos he saavat puuttuvat tippalistat, niin tulevat tällä viikolla asentamaa loputkin somistevaneri.

Lahelanpellolla on sen verran tuulista että välillä ulko-ovet tahtoo karata käsistä, eikä ovia ole voinut jättää yhtään auki ettei tuuli paiskaa niitä sijoiltaan. Niinpä ruuvattiin pääoveen ja KHH:n oveen tuollaiset hidastimet. Aika käteviä. Täytyy hakea vielä pari lisää teknisen tilan ja varaston ovia varten.

IV-koneen ohjeessa sanotaan että pussisuodattimet pitää vaihtaa 6 kk välein. Muutosta (ja IV-koneen käynnistämisestä) ei ihan vielä ole puolta vuotta, mutta suodattimien vaihto on ollut mielessä kun rakennusaikaista pölyä ja roskaa ajattelin siellä kuitenkin olevan. Pandionin suodattimia ei löytynyt K-Raudasta eikä Bauhausista, mutta Enerventillä onkin maino nettikauppa. Siellä sai tehtyä suodattimista kestotilauksen ja nyt saamme uudet suodattimet automaattisesti puolen vuoden välein. Ei tuota muistaisi kuitenkaan itse. Vaihto olikin enemmän kuin ajankohtainen; suodattimet oli aika karmean näköisiä. Olisi varmaan pitänyt vaihtaa ne jo aiemmin.

IV-koneesta puheenollen, nimimerkki Pingviini pohti edellisen tekstin kommenteissa IV-koneen säätöä ja esitti mielenkiintoisia huomioita ja kysymyksiä. Käykääpä lukaisemassa ja kertomassa oma näkemyksenne.

IV-koneen säätöä

Julkaistu , kirjoittanut

Maalämpöpumpun säädön yhteydessä heräsi kysymys myös siitä mikä olisi viisainta ilmanvaihdon tuloilman lämpötilan suhteen? Meillähän on lämmöntalteenotolla varustettu Enervent Pandion IV-kone. Sillä ei varsinaisesti kannattane lämmittää kun maalämpökin on, mutta ei varmaan viilentääkään. Toisaalta tuo pyörii kuitenkin koko ajan, joten miksei sieltä ottaisi ”ilmaista” lämpöäkin? Ei kuitenkaan huvittaisi tuloilman jälkilämmityspatterinkaan antaa turhaan mennä päälle.

Tuloilman lämpötila on nyt säädetty 18 asteeseen, mutta tässä on jo useampaan kertaan nähty että aina ei kannata luottaa omaan maalaisjärkeen, joten kyselin asiaa yhteistyökumppaneilta.

Tom Allen suosittteli säätämään tuloilman 16 asteeseen, jolloin ainakin lämmitys tapahtuisi maalämmöllä.

Enerventiltä sain seuraavan vastauksen: ”…tuloilman lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena kuin mahdollista, kärsimättä kuitenkaan vedontunteesta. Tällöin jälkilämmittimen sähkönkulutus on pienin mahdollinen.”

LVI-urakoitsija puoleltaan arveli että: ”…arvaus näin kansakoulupohjalta on max 17 astetta, sen jälkeen rupeaa näkymään sähkölaskussa.”

LVI-suunnittelija antoi tyhjentävimmän vastauksen:

Lähtökohtaisesti ilmanvaihdon lämmittäminen on se joka maksaa.

  • Perusperiaate on se, että tuloilmaa lämmitetään vain sen verran, että tuloilman lämpötila saadaan halutulle tasolle. Tuloilmalla ei ole tarkoitus lämmittää tiloja.
  • Tietysti LTO:sta kannattaa ottaa kaikki ”ilmaislämpö” talteen niin pitkälle kuin mahdollista, tämähän onnistuu kun lattialämmitystä ei laita liian aikaisin päälle (toisin sanoen vähän venyttää lämmityskauden aloitusta).
  • Itse asettaisin tuloilman lämmityksen 18-19 asteeseen, jolloin ilma on vähän huoneilmaa kylmempää ja laskeutuu viileämpänä oleskelyvyöhykkeelle.
  • Jos tuloilma on liian lämmintä, se jää katon rajaan.
  • Tuntuu ehkä hiukan liian viileältä tuo 16 astetta, se saattaa tuntua jo vedontunteena venttiilin läheisyydessä.
  • Varsinainen säästö tapahtuu sitten LTO-kojeen käyttöaikoja säätämällä, kun ei olla kotona LTO pidetään 1. nopeudella. Vastaavasti kun ollaan kotona nopeutta on vähän lisää. Eli säädetään ilmanvaihtoa todellisen tarpeen mukaan.
  • Nuo ilmamäärät ovat aina enemmän tai vähemmän ”tieteellisiä” arvoja. Todellisimman tiedon tarvittavasta IV-koneen nopeudesta saisi kun tutkisi ilman todellista vaihtotarvetta omassa kiinteistössä. Tätähän voi tarkkailla tutkimalla ilman hiilidioksidipitoisuutta CO2, normaalin ulkoilman pitoisuus on n. 400 ppm. Kun pysytään 1000 ppm:n alapuolella kaikki on OK. Nykyisin löytynee kohtuuhintaisia mittareitakin ko. käyttöön.

Vastauksista voi vetää sen johtopäätöksen että tuloilma kannattaa tosiaan pitää 20 asteen alapuolella. Vetoa emme kuitenkaan halua, joten tulolman lämpötilan säätö jätetään toistaiseksi tuohon 18 asteeseen ja tarkkaillaan jälkilämmityspatterin käyttäytymistä.

IV-kone on nyt tätä mieltä:

Tein lisäksi viikkoajastuksen, jossa arkipäivisin kone käy töihin lähdön jälkeen normaalisti jonkin aikaa että pesutilat varmasti kuivuu, menee sitten Poissa-tilaan ja alkaa käymään taas normaalisti vähän ennen töistä tuloa:

Miten teillä lukijoilla on tulolman lämpötila säädetty?

P.S. Lue myös kiinnostava keskustelu aiheesta kommenteissa tuossa alempana.
P.P.S Kts. myös tuoreempi kirjoitus IV-koneesta.

Nurkkalautaa ja smyygiä

Julkaistu , kirjoittanut

Autokatoksen lattia valettiin viime viikolla. Siitä ei tullut otettua valmiina yhtään kuvaa, mutta eipä siinä paljoa kuvattavaa olisi ollutkaan. Sen verran siitä piti kertoa, että pinta jätettiin tarkoituksella karkeaksi hiertopinnaksi. Jospa ei olisi sitten niin liukas talvella. Viikonloppuna aloiteltiin autotallin tyhjennystä katokseen.

Tänään sitten NIMACO Rakennus Oy:n kaverit tulivat tekemään tärkeimpiä ulkopuolen viimeistelyhommia. Työlistalla on ainakin nurkkalaudat, puuttuvat ovien ja ikkunoiden ulkosmyygit, ikkuna- ja kynnyspellit sekä harmaat somisteosat ikkunoiden väliin/alle.

Tässä jo nurkkalautaa paikoillaan:

Ikkunoiden alle tulevat somistevanerit asennettuna. Ikkunoiden väliin tulevat vanerit puuttuvat vielä, piti tilata niihin peltimieheltä tippalistoja ettei vesi tee tihutöitään ulkoverhouslautaan. Näissä kuvissa näkyvät valkoiset osat maalataan tuolla samalla tummanharmaalla.

Olohuoneen ikkunan smyygit, pellit ja vanerit vihdoin paikoillaan:

Vertaa vaikka tähän kuvaan viime talvelta:

Kaikki smyygit ja pellit eivät suinkaan puuttuneet, mutta tuo olohuoneen iso ikkuna oli oma yksittäinen elementtinsä ja siitä syystä tuossa ei niitä ollut.

Mukavaa, kun talo alkaa vihdoin näyttämään edes hieman valmiimmalta.