Siitä naapurin tontille rakentamisesta…

Tontinhakuprosessimme, josta Harri jo kertoikin tarkemmin, yhytti ainakin minut usein pohtimaan – tai oikeammin surkuttelemaan – kahta kysymystä: Miksi hyvän tontin löytäminen on niin vaikeaa? Ja miksi tuntuu, että sille kuuluisalle ”naapurin tontille” olisi paljon helpompi sovitella niitä unelmien talopohjia?

Kaikki talonrakennusprojektit lähtevät liikkeelle tontin etsimisestä, löytämisestä ja ostamisesta / vuokraamisesta. Mutta harva lähtee rakentamaan taloa sen takia, että pääsee hankkimaan itselleen sen unelmien tontin. Ainakin minulla on vuosia poltellut takaraivossa lähinnä kuva siitä täydellisestä talosta, omasta kodista. Tontti on tuntunut lähinnä välttämättömyydeltä, jolle tuo ruusuinen unelma asetellaan somasti.

Karu totuus kodin rakentamisen realiteeteista iskee vasta siinä vaiheessa kun tonttia ryhdytään oikein toden teolla etsimään. Pääkaupunkiseudulla tontin etsijät törmäävät heti kolmeen ongelmaan: etäisyydet, hinta ja rakennettavuus. Etsinnän aikana alkaa tuntua, että kaikki hyvät tontit ovat vähintään 50 km päässä kaikesta – tai ainakin työpaikasta. Jos sitten sattuu löytämään jonkin pläntin ”kohtuullisen” (~45 min) joukkoliikennematkan päästä työpaikalta, hinta alkaa jo olla kipurajalla tai reilusti sen yli. Vielä enemmän saa nähdä vaivaa, että löytää ylipäänsä rakennettavuudeltaan kohtuullisen pläntin, joka ei ole jo jonkun rakennetun omakotitalon pohjoisen puoleisella takapihalla oleva 300 neliön määräala louhikkoista savimaata.

Kun sitten onni sattuu ns. potkaisemaan huopatossulla takapuoleen, ja löytää sen hyvän tontin kohtuullisen etäisyyden päästä työpaikasta, kohtuulliseen hintaan ja vielä kohtuullisen rakennettavan, tuntuu kuin olisi selvinnyt juoksukisassa maaliin – ei voittajana, mutta ei ihan viimeisenäkään. Samalla joutuu kuitenkin toteamaan, että se takaraivossa poltellut kuva kodista ei enää sovikaan työllä ja tuskalla hankitulle tontille. On luopumisen hetki.

Peiliin en kehtaa vilkaista, joten syytän talotehtaita ja niiden unelmia pursuavia kuvastoja, joissa ideaalipohjia myydään ideaalitonteille. Väitän, että suurin osa kuvastojen taloista on järkevästi rakennettavissa ainoastaan sellaisille tonteilla, jotka sijoittuvat kulkuväylän (tie) etelä tai länsipuolelle, jolloin sisääntulo sijoitetaan kulkuväylän puolelle talon pohjoiselle tai idän puoleiselle sivulle ja oleskelutilat sekä terassit talon etelän tai lännen puoleiselle sivulle. Ja tällainen ideaalihan myy! Ainakin mielikuvana siinä vaiheessa kun tontti on vielä haussa.

Jos talotehtaat aidosti haluavat edistää myyntiään myös pääkaupunkiseudun ”hankalille” tonteille, eikö unelmia myyvien esitteiden pitäisi lähestyä kysymystä talon valinnasta nimen omaan tontin asettamien vaatimusten näkökulmasta. Talokirjojen sivuilla kyllä jauhetaan mahdollisuutta toteuttaa myös yksilöllisesti suunnitteltuja, rakennuttajien omiin luonnoksiin perustuvia taloja, mutta jo seuraavassa virkkeessä korostetaan, miten esitteiden sivuille kootut valmiit pohjat on loppuun asti mietittyjä, parhaita mahdollisia ratkaisuja. Kuitenkin sivu toisensa jälkeen esitellään samaa ratkaisua vain hieman muunneltuna. Ainakin minulla menee esitteitä selatessa usko talotehtaiden kykyyn tuotta mitään muuta kuin sitä ”perusbulkkia”. Ja ”pikkulinnut” ovat korvaani sirkuttaneet, että moni yksilöllisiä toteutuksia mainostaneista talotehtaista perääntyy siinä vaiheessa kun asiakas esittee heille oman näkemyksensä asianmukaisesta, juuri asiakkaan tontille sopivasta talopohjasta.

Jos kritisoi, pitää esittää myös ratkaisuehdotuksia. Kas tässä, vapaasti käytettävänä ideana esitän, että valistunut talotehdas tuottaa nettisivuilleen (esim. flashina) työkalun, jossa mahdollinen talopaketin ostaja ensin ruksaa valintalistasta tonttinsa perusominaisuudet, kuten mistä suunnata tontille tullaan, mihin suuntaan sijoittuisi oleskelupiha, minkä kokoinen ja muotoinen rakennusala (ja tontti) suunnilleen on. Sitten ”klick” haku-nappia ja palvelu tuottaisi listauksen sellaisista talomalleista, jotka kävisivät määritetylle tontille. Haun tuottamia ehdotuksia voisi sitten mällätä tontille ja pohtia mikä ehdotetuista tuntuisi parhaalta. Kaikkia ”kirvesvarsia” ei em. kaltaisessa palvelussa ehkä pysty huomioimaan, mutta ihan perusjuttujen, kuten kulku- ja ilmasuuntien huomioiminen on jo hyvä alku.

Meillä on siis hyvä arkkitehti haussa. :-)

Toiveita

Ennen yhteydenottoa arkkitehteihin oli syytä laittaa ajatuksia ja toiveita paperille.

Alunperin haavenamme oli kivitalo. Tontillemme rakennettavan talon tulee kuitenkin kaavamääräysten mukaan olla puuverhoiltu ja koska budjettimmekin on rajallinen, teimme heti alkuun ensimmäisen kompromissin ja päädyimme puutaloon. Edellinen talomme oli kaksikerroksinen ja se alkoi pidemmän päälle ärsyttämään. Aina oli tavarat väärässä kerroksessa. Koska talostamme ei tule ylettömän iso, yksitasoinen muodostuu varmaan helpommin avaran tuntuiseksikin ja siellä on vanhuksena helpompi viilettää rollaattorilla… Yksikerroksisuus ehkä osaltaan helpottaa myös budjettipaineita.

Valmiita pohjia ja rakentamisen neliöhintoja tutkaltuamme olemme ajatelleet meille sopivan talon olevan huoneistoalaltaan noin 130 – 140 neliön luokkaa. Jokainen neliö on kallis paitsi rakentaa, myös lämmittää. Ja pitää se neliö jonkun siivotakin. Asukkaita tulee olemaan max. kolme plus koira. Ei ole siis järkeä (eikä rahaa) rakentaa mitään hehtaarihallia.

Tyylillisesti toiveenani olisi moderni ja ajaton talo. Kristiina hyväksyisi hieman perinnetalo-tyylisemmänkin ratkaisun, mutta itse en oikein tykkää niistä. Saas nähdä tuleeko tästä tahtojen taistelu…

Joka tapauksessa talo saisi olla eloisampi kuin suorakaiteen muotoinen peruslaatikko. L-muoto voisi olla kiva, se loisi suojaisan pihapiirin länsi-etelä suuntaan. Vältetään kuitenkin turhia (ja kalliita) nurkkia, ja erityisesti erkkereitä. Vaikka varsinainen asuinala olisikin suorakaiteen muotoinen, esim. lasitettu terassi voisi luoda tuon L:n sakaran. Tai sitten eloisuutta voisi hakea tavallisesta harjakatosta poikkeavalla ratkaisulla (esim. näin). Sellainen voisi olla hieno joka tapauksessa. Katon tulisi myös mahdollistaa isot ikkunat ja katetut terassit pihalle päin pimentämättä oleskelutiloja. Kaava sallii tiili- ja peltikatot. Aiemmista hyvistä kokemuksista johtuen valinnemme tiilikatteen.

Rakennuksen tulisi myös olla energiataloudellinen, helppo ja halpa ylläpitää. Olisikohan vesikiertoinen lattialämmitys, joku lämpöpumppu-ratkaisu ja poistoilman lämmön talteenotto hyvä vaihtoehto?

Ei kalliita kikkailuja, eikä turhia neliöitä käytäviin tms. Yritetään ylipäätään suosia käytännöllisiä ja yksilöllisiä, mutta kustannustehokkaita ratkaisuja. Mahdollisuuksien mukaan rakennuksessa ja rakennusten asettelemisessa tontille huomioidaan rakennusoikeuden loppuun käyttäminen tulevaisuudessa.

Yritetään tehdä perusratkaisut kunnolla ja tingitään tarvittaessa pintamateriaaleista tms. jotka on helppo vaihtaa myöhemmin.

Vielä puuttuu joku tilaohjelman tapainen, siitä seuraavaksi.

Esisuunnittelua

Muutimme lokakuun puolessa välissä, jonka jälkeen tavaroiden purku ja muu säätö kesti vielä muutaman viikon. Sen jälkeen pääsimme keskittymään taloprojektiin.

Ensimmäisenä vuorossa on esisuunnittelu, jossa siis suunnitellaan suunnittelemista. Tavallaan esisuunnittelu on ollut käynnissä jo ensimmäisistä oman talon haaveista asti. Olemme miettineet mitä huonoja puolia kulloisessakin asunnossa on ollut ja mitä tekisimme toisin rakentaessamme. Mitä toivoisimme uudelta talolta? Näistä toiveista lisää myöhemmin.

Esisuunnitteluun kuuluu myös tiedonhankinta. Kuten jo aiemmin mainitsin, olemme olleet vuosikausia asuntomessujen vakiovieraita. Usein siellä on tavallisen ihmisen tavoittamattomissa olevia 300 neliön kivilinnoja tms., mutta hyviä ideoita sieltä on tarttunut matkaan.

Tuttujen rakennusprojekteja on seurattu ja kuullosteltu. Alan lehtiä, lähinnä Rakennusmaailmaa, olemme lukeneet ahkerasti ja käyneet rakennusmessuillakin silloin tällöin. Internettiäkään ei sovi unohtaa. TaloPeliä on pelattu. Tonttikaupan yhteydessä kävimme myös Tuusulan rakennusvalvonnassa tapaamassa rakennustarkastajaa. Ihan mukavalta ja asialliseltahan tuo vaikutti.

Kristiina osallistui Nordean omakotirakentajakouluun, ja me molemmat PRKK ry:n rakentajakouluun. Molemmat erittäin suositeltavia. Liityimme samalla PRKK ry:n jäseniksi. Saimme liittymislahjaksi melkoisen tietopaketin, josta osa on selkeää tuotemainontaa, mutta myös oikeasti hyödyllistä tietoa; ohjeita, sopimuslomake-, aikataulu-, kustannusarvio-, yms. pohjia seitsemän CD:n ja yhden kansion verran.

Ja sinä postinkantaja-parka, työsi ei ollut turhaa, olemmehan me tutustuneet niihin talokirjoihinkin.

Viimeistään tässä vaiheessa meille oli käynyt selväksi että:

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että jokaiseen rakennushankkeeseen on määritelty pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan tehtävänä on vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta. Voidaan sanoa, että pääsuunnittelija on rakennuttajan luottohenkilö ja hänet on hyvä palkata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lisäksi tonttiin ja talokirjoihin tutustuminen oli tehnyt selväksi että talokirjojen malleista ei tahdo löytyä tontille ja budjettin sopivaa taloa, joka täyttäisi muutkin toiveemme. Tarvitsemme siis arkkitehdin, jolle pääsuunnittelijan hommakin sopii luontevasti.